UNICOM-pilottihanke saattoi kansainvälisiä osaajia ja varsinaissuomalaisia yrityksiä yhteen

|

Turun yliopiston koordinoima ja Åbo Akademin ja Turku Science Parkin yhteisesti partneroima UNICOM-pilottihanke poiki runsaasti hedelmällistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä yritys- että akateemisen maailman näkökulmista.

Kaikkiaan viisitoista yritystä hakeutui mukaan vuoden 2022 UNICOM-hakukierrokselle, jossa kansainväliset väitöskirjatutkijat rekrytoitiin yritystyöskentelyjaksoille varsinaissuomalaisiin Health-, Tech- ja Clean -yrityksiin. Kahdeksalle toteutuneelle jaksolle mukaan valikoitui väitöskirjatutkimuksen parissa Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa työskenteleviä osaajia sekä yksi tutkijatohtori. Jaksot toteutuivat Turussa, Salossa ja Paraisilla.

Turun yliopiston puolesta hankkeessa toimineen koordinaattori Eevi Savolan mukaan hankkeeseen löytyi hakijoita mukavasti sekä yritys-, väitöskirjatutkija- että tutkijatohtoripuolelta, ja saatu palaute oli pääosin positiivista.

-Euroopan sosiaalirahaston turvin toteutetun hankkeen tarkoituksena on saattaa kansainvälistä akateemista osaamista ja yritysmaailmaa yhteen, jotka eivät välttämättä muuten löydä toisiaan.  Health-, Tech- ja Clean -yritysten tarpeet ovat usein spesifejä ja pulaa osaajista on. Alueen korkeakoulujen kansainvälisissä tohtoriohjelmissa on puolestaan monipuolista osaamista tarjolla juuri näille aloille.

Hanke paljasti myös yllättävän osaamisen hyödyt

Yritystyöskentelyjaksot saattavat poikia myös pitkäaikaisempia työsuhteita. Laivanrakennuksen suunnittelutoimisto Deltamarinin energiatiimiin viime kesänä rekrytoitu tutkijatohtori Shqipe Buzuku pestattiin työskentelyjakson päätteeksi yritykseen vakituiseksi työntekijäksi. Shqipen osaamisalue on energiamallinnuksessa ja materiaalien elinkaarianalyysissa. Hänen esihenkilönään toiminut Mia Elg painotti paitsi Shqipen osaamista, myös asennetta ja intoa oppia uutta.

Shqipe Buzuku

Savolan mielestä tässä piilee yksi hankkeen vahvuuksista.

-Yritykset huomasivat, että vaikka heillä oli tavoitteena löytää tiettyä osaamista tiettyyn projektiin, saattoi palkatulla tutkijalla olla muitakin kuin odotettuja taitoja. Yhteinen sävel voi löytyä myös yllättävästä kulmasta. Tutkijanakin kannattaa siis rohkeasti hakea mukaan.

Näin kävi CYF Digitalille ja Suik Jungille. Digitaalisia kotoutumispalveluja kehittävä ja Mobiililuotsi-sovelluksen lanseerannut CYF Digital etsi osaajaa ihan muunlaisiin tehtäviin, mutta Suikin tausta ja kokemusasiantuntijuus sosiaalisen integraation ja maahanmuuttoasioiden parissa johti yritystyöskentelyjaksolla Suikin osalta nimenomaan kilpailevien sovellusten ominaisuuksien ja käytettävyyden tutkimiseen, sekä mahdollisten kansainvälisten yhteistyökumppanien kartoittamiseen.

Toki myös tutkijoiden alakohtainen erityisosaaminen tuotti tulosta ja yritykset saivat kaipaamansa asiantuntijuutta projektiensa eteenpäinviemiseen. Comptek Solutionsilla viime kesänä työskennellyt, Turun yliopiston kemian laitokselta väittelevä Adefunke Koyejo hallitsi erityisen Raman-spektroskopian, puolijohdemateriaalien analyysi- ja mittausmenetelmän, joka auttaa ymmärtämään elektronisissa näytöissä käytettävien puolijohdemateriaalien käyttäytymistä entistä paremmin.

Adefunke Koyejo

Jouko Lång, yksi Comptek Solutionsin perustajista, totesi, että yhtiö oli onnekas löytäessään Adefunken tiimiinsä, sillä vaikka Turussa on paljon osaamista teknologian ja biotieteiden alalla, puolijohdeosaajista on pulaa.

Terveydenhuollon palveluja kehittävällä ja kliinistä dataa keräävällä ja analysoivalla BCB Medicalilla työskennelleellä Sepideh Parvanianilla oli puolestaan kokemusta biotieteiden koulutuksen lisäksi sekä lääkeyrityksissä työskentelystä että oman start up -yrityksen pyörittämisestä. Tätä näkemystä sekä tieteen että yritysmaailman vinkkeleistä arvostettiin erityisesti.

Haasteita ja monipuolista oppimista

Yritystyöskentelyjaksojen pituus (yhdestä kolmeen kuukauteen) ja jaksojen ajankohta aiheuttivat jonkin verran päänvaivaa. Savolan mukaan yritysten näkökulmasta jakson pituus perehdyttämisineen olisi voinut olla pidempikin. Toisaalta taas väitöskirjatutkijan työskennellessä yrityksessä oma väitöskirja ei pääse etenemään.

Yritysjakson sijoittuessa kesä- ja lomakauteen saattoi myös tuottaa haasteita, kun tietyt projektit olivat päätösvaiheessaan ja osa työntekijöistä lomalla.

-Näitä seikkoja on huomioitu ja parhaillaan käynnissä olevien jaksojen toteutuvaa ajankohtaa on laajennettu maalis-lokakuun välillä tapahtuvaksi, Savola mainitsee.

Suik Jung tapasi tiimiään SparkUpin yläkerrassa.

Vaikka kaikkia vuonna 2022 UNICOM-hankkeen hakukierrokselle osallistuneita kansainvälisiä tutkijoita ei yritystyöskentelyjaksolle palkattu, moni mukaan hakenut koki, että hakuprosessista oli hyötyä. Oli arvokasta saada kokemusta suomalaisten yritysten rekrytointiprosessista ja CV:n sekä saatekirjeen koostamisesta, joka eroaa akateemisen maailman käytänteistä, sekä ylipäätään haastattelutilanteesta.

Suomalainen yritys- ja työskentelykulttuuri tuli askelen tutummaksi.

-Järjestimme lisäksi kansainvälisille väitöskirjatutkijoille, tutkijatohtoreille sekä maisteriopiskelijoille iltapäivätapahtuman, jossa perehdytettiin Suomessa työskentelyyn ja kerrottiin muun muassa työehtosopimuksista ja työntekijän muista oikeuksista. Kuultiin myös mukaan lähteneiden yritysten kokemuksia yritystyöskentelyjaksoista.

Väitöskirjatutkimuksen luonne ja monipuolisuus avautui myös yritysten näkökulmasta uudella tavalla. Yksinäisen tutkimuksen pakertamisen sijaan väitöskirjan tekeminen vaatii usein laajojen kokonaisuuksien hallintaa, ongelmanratkaisukykyä ja viestinnän taitoja. Työskentelyjaksot sisälsivätkin tutkimustyön lisäksi esimerkiksi kehittämistehtäviä, tuotekehitystä, raportointia, ja kansainväliseen markkinointiin liittyviä tehtäviä.

Sepideh Parvanian viihtyi BCB Medicalin työyhteisössä.

Myös kaikki viisi haastateltua ja yritystyöskentelyjaksolle valittua tutkijaa totesivat yksimielisesti, että UNICOM-hanke on ollut hyödyllinen paitsi työkokemuksen, myös verkostoitumisen ja paikallisen yrityskulttuurin löytämisen kannalta. Haastatellut kokivat, että kansainvälisen tutkijan on akateemisesta maailmasta käsin suhteellisen vaikeaa löytää tai saada tietoa paikallisista yrityksistä ja niiden työvoimatarpeesta, ja katse tulee väitöksen loppuun saattamisen jälkeen helposti suunnattua ulkomaille.

-Tältä osin yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välillä tulee kehittää ja syventää entisestään, Eevi Savola toteaa.

HEIDI HORILA

Lisätietoja hankkeesta Turun yliopiston sivuilla

UNICOM-videosarja YouTubessa

Vuoden 2023 haussa oli mukana yhdeksän yritystä, ja käynnissä on parhaillaan kolme yritystyöskentelyjaksoa.