Topinpuiston kiertotalousalue rakentuu uusiomateriaaleja hyödyntäen
- Turun ja Kaarinan rajalla sijaitsevan Topinpuiston alue rakentuu lähivuosina kiertotalouskeskittymäksi
- Aluetta halutaan kehittää sille määritellyn tehtävän mukaisesti kiertotalouden lähtökohdista
- Kestäviä, kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja on haettu maapohjan vahvistamisesta alkaen Turku Science Park Oy:n johdolla toteutetussa kansallisessa CircVol-hankkeessa
Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy edistävät aktiivisesti kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan ja käytäntöjen syntyä. Yksi tärkeimmistä kehityskohteista on Turun Orikedolla laajeneva Topinpuiston kiertotalouskeskus. Painuvilla savimailla sijaitsevan alueen laajennusta valmistellaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti sivuvirroista syntyviä ja jätepohjaisia uusiomateriaaleja hyödyntäen.
– Alueen savimaata ja yrityksiltä saatuja uusiosideaineita on tänä vuonna esitestattu laboratoriossa. Ensi vuodeksi kaavailluilla esitestaus- ja kenttäkokeilla tavoitellaan pilaristabilointia, joka kykenisi vahvistamaan maapohjaa ennen varsinaisen rakentamisen käynnistämistä. Tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään ratkaisuja, jotka tuottavat perinteisiin infrarakentamisen menetelmiin ja materiaaleihin verrattuna pienemmät CO2-päästöt, kertoo yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä koordinoinut erityisasiantuntija Reeta Huhtinen Turku Science Park Oy:stä.
Tavoitteena uudet kiertotalouslähtöiset sideaineet
Suurivolyymiset massat tarvitsevat erityistä huomiota tulevaisuudessa. Rakennusteollisuudessa haetaan korvaavia sideaineita kalkki- ja sementtipohjaisten rinnalle. Alan tavoitteena on niiden myötä vähentää CO2-päästöjä. Jätteiden hyödyntämismahdollisuuksien laajentaminen infra- ja maanrakentamiseen on tärkeä osa siirtymistä kiertotalouteen.
– Topinpuistossa ensimmäinen rakennusvaihe on useita hehtaareja ja savikerrokset paksuja. Siksi onnistuminen koehankkeessa voi auttaa uusien kiertotalouslähtöisten materiaalien pääsyä sideainemarkkinoille. Sideaineiden ohella hyödynnämme myös muita uusiomateriaaleja, joita voidaan käyttää esimerkiksi aluerakentamisen ja rakennusten pohjien kevennystäytöissä, hulevesien viivytysratkaisuissa sekä maisemoinnissa ja vastapengertarpeissa, kertoo LSJH:n rakennusinsinööri Tommi Itkonen.
– Ylijäämämaat, teollisuudessa ja energiantuotannossa syntyvät sivuvirrat, kuten tuhkat ja kuona-aineet sekä lievästi pilaantuneet maat voivat päästövähennysten ohella olla myös kustannustehokas vaihtoehto. Uusiomateriaalien hyödyntäminen infrarakentamisessa vähentää samalla tarvetta neitseellisten maavarojen käytölle, Reeta Huhtinen sanoo.
Myös uusien lainsäädäntöratkaisujen tavoitteena on tukea kestävää maarakentamista ja kiertotalousliiketoimintaa tarkentamalla ylijäämämaiden hyödyntämisen pelisääntöjä sekä yhdenmukaistamalla ja sujuvoittamalla lupamenettelyjä.
Kiertotalouden edistämistä kansallisena yhteistyönä
Topinpuisto sijoittuu Turun ja Kaarinan rajalle. Lähes 130 hehtaarin kokoiselle alueelle varaudutaan rakentamaan jopa yli 200 000 kerrosneliötä. Kiertotalouspuiston alueen kokeiluissa Lounais-Suomen Jätehuollon kumppanina on toiminut seudullinen kehitysyhtiö Turku Science Park Oy, joka on samalla toiminut vuoden 2020 lopussa päättyvän kansallisen CircVol 6Aika -hankkeen koordinaattorina. Topinpuiston ympärille rakentuvan selvitystyön ja kokeilujen toteutukseen ovat osallistuneet myös Åbo Akademin molekyylitieteen ja tekniikan laboratorio sekä Turun ammattikorkeakoulun kemiantekniikan sekä maa- ja betonilaboratoriot yhdessä Nordkalk Oy:n, Ecolan Oy:n, Renotech Oy:n, UPM Kymmen Oyj:n ja Suomen Erityisjäte Oy:n kanssa.
Suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja maamassojen käyttöä on edistetty Turun ohella myös Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Yrityksille kaupunkiympäristöissä toteutettuja pilotteja oli kaikkiaan kuusi, ja niiden tuloksena on kehitetty toimintamalleja kaupunkiseutujen kiertotalouden edistämiseksi.
Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke alkoi syksyllä 2018 ja siihen osallistui noin 70 yritystä. Sen aikana järjestettiin yli 60 tapahtumaa ja syntyi 12 aiheeseen keskittynyttä julkaisua. Hankkeen partnereita olivat Turku Science Park Oy:n lisäksi Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki, Forum Virium Helsinki, Tampereen yliopisto, Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen liitto.
CircVol-hankkeen sisällöstä ja tuloksista voi lukea lisää osoitteessa www.circvol.fi.