- Varsinais-Suomen elintarvikealalla on paljon innovatiivisia pk-yrityksiä ja kiinnostusta viennin kasvattamiseen
- Ruokaketjun toimijoiden on kuitenkin jatkuvasti etsittävä markkinoita, tehostettava prosesseja ja löydettävä yhteistyökumppanuuksia
- Ruokaketju työllistää Varsinais-Suomessa suoraan jopa 16 000 työntekijää
Ruokaketjun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Markkinoiden kasvava kuluttajavetoisuus, uusien teknologioiden vyöry alalle sekä ilmastonmuutos ja pandemia ovat esimerkkejä tällaisista muutoksista. Vuoden 2021 alussa käynnistynyt hanke Tulevaisuuden Kehitystarpeet Varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa (TuKeVa) etsii aktiivisesti yritysten kasvun pullonkauloja ja kehittää yhteystyössä alan yritysten kanssa ratkaisuja niihin.
Muutosten nopea vauhti haastaa elintarvikealan yrityksiä pysymään kehityksen kulussa mukana. Yritysten täytyy jatkuvasti etsiä uusia markkinoita, luoda tehokkaampia prosesseja, löytää uusia yhteistyökumppanuuksia sekä ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi.
– Elintarvikeala on pk-yritysvaltainen, jolloin toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen vaatii erilaisia ratkaisuja kuin globaaleilla tai valtakunnallisilla markkinoilla toimivilta yrityksiltä, sanoo projektipäällikkö Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
TuKeVa-hankkeessa etsitään käytännön ratkaisuja esimerkiksi kokoamalla elintarvikealan yrityksiä verkostoihin ratkaisemaan alan yhteisiä haasteita. Mattilan mukaan yrityksiltä vaaditaan ennennäkemätöntä uudistumiskykyä ja ratkaisukeskeisyyttä, jotta muutoksista tulee mahdollisuuksia.
– Varsinais-Suomen elintarvikealan yritykset ovatkin tässä osaamisessa huippuluokkaa, sillä juuri täältä tulevat ne innovatiivisimmat edelläkävijäyritykset monilta toimialoilta, kuten uudet kasviproteiinituotteet, luomujalosteet sekä viennin uudet avaukset ovat osoittaneet.
Elintarvikealalla suuri vaikutus Varsinais-Suomen talouteen ja maaseudun elinvoimaisuuteen
Koko Varsinais-Suomen maakunta, sen kunnat, seutukunnat, ELY-keskus, maakuntaliitto sekä Turun yliopisto ovat yhteistyössä sitoutuneet nostamaan ruokaketjun roolia vieläkin merkittävämmäksi toimialaksi. Tämä työ tulee nojaamaan erityisesti eri puolilla Varsinais-Suomea oleviin ruokaketjun vahvuustekijöihin sekä tulevaisuuden kasvun mahdollistajiin, kuten viennin ja jalostusarvon kasvattamiseen.
TuKeVa-hanke tuottaa tulevaisuuden kehittämistoimenpiteitä luotsaavan avoimen tietokokonaisuuden Varsinais-Suomen ruokaketjun yritysten ja toimintaympäristön tulevaisuuden kehittämistarpeet, jotta alueen ruokaketjun kehittämistyötä tehdään myös jatkossa samojen linjauksien mukaisesti päätöksenteon ja toiminnan eri tasoilla.
– Ruokaketjun yritysten kehittymisestä ja kilpailukyvyn parantumisesta on pidettävä huolta nyt ja tulevaisuudessa toimialan merkittävän aluetaloudellisen vaikutuksen ja huoltovarmuuden näkökulmasta, Johanna Mattila sanoo.
Koko maakunnan liikevaihdosta 15 prosenttia muodostuu ruokaketjusta ja kaikista maakunnan toimipaikoista viidennes kuuluu ruokaketjuun. Sen suora työllistävä vaikutus on jopa 16 000 henkilöä (Tilastokeskus 2017). Elintarvikkeita ja juomia valmistavia yrityksiä on lukumäärässä mitattuna Varsinais-Suomessa yhteensä 321 yritystä (Aitoja makuja yritystilasto 2020).
– Tyypillistä näille elintarvikkeita ja juomia jalostaville yrityksille on pieni koko, maaseutusidonnaisuus sekä pitkälle viety tuotteiden ja palveluiden erikoistuminen. Elintarvikealalla on suuri vaikutus maaseutualueiden elinvoimaisuuteen, Mattila kertoo.
Innovatiivisten ruokaketjujen kehittäminen on yksi merkittävimmistä maakunnan strategisista painopisteistä niin maakuntastrategiassa, maaseudun kehittämisstrategiassa 2014–2020 kuin Älykkään erikoistumisen ohjelmassa.
– Tämä antaa tukevan selkänojan panostaa ruokaketjun yritysten kehittämiseen, toimialakohtaisten kehittämistarpeiden selvittämiseen sekä tulevaisuuden suuntaviivojen maalaamiseen, jotta varsinaissuomalainen ruokaketju on myös tulevaisuudessa elinvoimainen, tulevaisuuteen katsova kasvuala.
Hankkeen koordinaattori on Turun yliopiston Brahea-keskus. Osatoteuttajina toimivat Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta, Ukipolis Oy, Yrityssalo Oy sekä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän Novida – ammattiopisto ja lukio. Hankkeen kesto on 1.1.2021–31.12.2022. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja hankkeen toteuttajat.