Kasvun rahoittaminen on yksi yritysten tärkeimmistä kysymyksistä. Oikean rahoitusratkaisun löytyminen voi nopeuttaa kasvua, vauhdittaa kansainvälistymistä ja auttaa viemään innovaatiot markkinoille. Näiden kysymysten parissa työskentelee Business Turun rahoituksen asiantuntija Arto Branders.
Arto aloitti Business Turussa kasvuvalmentajana vuonna 2020. Varhaisen vaiheen rahoitus on ollut osa hänen työtään alusta asti, ja hän oli mukana käynnistämässä startup-yritysten sijoitusvalmiutta kehittävää Investment Readiness Process -toimintamallia. Vuosien aikana hän on tavannut, neuvonut ja mentoroinut satoja yrityksiä sekä ollut mukana edistämässä kymmenien tukirahoitusten ja sijoitusten toteutumista. Erityisosaamista hänellä on syväteknologiaan liittyvässä tuotteistamisessa, kaupallistamisessa ja rahoituksessa.
Tässä tentissä Arto avaa muun muassa lapsuutensa rahan käyttöä, kertoo ensimmäisistä kokemuksistaan yritysrahoituksen parissa ja pohtii tärkeimpiä oppeja, joita hän on uransa aikana saanut.
Mistä asioista sait lapsena viikkorahaa ja mihin se kului?
Kotitöistä. Meillä oli muistaakseni pieni viikon nakkilista ja kun siinä sovitut hommat oli tehty sain viikkorahan. Jossakin vaiheessa se muuttui kuukausirahaksi ja sillä olikin jännä psykologinen vaikutus kun 10 markkaa viikossa muuttui viideksikympiksi kuussa. Välillä rahaa kului karkkiin ja jätskiin mutta muistan ostaneeni myös sarjakuvalehtiä ja älppäreitä sekä säästäneeni ekaan omaan levysoittimeen.
Mikä oli ensimmäinen oma kosketuksesi yritysrahoitukseen?
Nokian vuosien jälkeen menin mukaan ekaan startupiin vetämään tuotekehitystä. Firman alkuvaiheen rahoitus tuli foundereilta ja enkelisijoittajilta ja parin vuoden jälkeen mukaan tuli kasvuvaiheen sijoitusrahasto. Muistan keskustelut sijoitusyhtiön edustajien kanssa kun rahoitusta valmisteltiin ja tajusin että yritys voi saada rahoitusta muualtakin kuin pankista ja omistajilta. Seuraavassa startupissa julkiset rahoitusinstrumentit, sijoittajat ja pitchaustilaisuudet tulivatkin sitten tutummiksi.
Mikä on suurin oppi, jonka olet kokenut yrityksen rahoituksen kanssa?
Tähän liittyy paljon pieniä oivalluksia, jotka yhdessä johtivat havaintoon että yritysrahoitus ei ole vain yksittäinen toimenpide eikä rahoitukseen liity vain yksi toimija vaan kyseessä on yrityksessä pitkän aikavälin prosessi, joka vaatii suunnittelua, skenaarioita ja valmiutta hyödyntää eri rahoituslähteitä. Toisin sanoen rahoitusmarkkina koostuu hyvin erilaisista toimijoista omaa varallisuuttaan sijoittavista yrittäjistä rahoitusalalle kouluttautuneisiin ammattisijoittajiin, pankkeihin ja yhteiskunnan organisoimiin riskirahoittajiin. Kaikki nämä voi saada toimimaan yhteen useita kertoja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.
Kuinka moneen yritykseen olet itse sijoittanut, joko ajallisesti tai rahallisesti?
Tähän pätee sanonta “suutarin lapsella ei ole kenkiä”. Minulla ei ole tällä hetkellä suoria omistuksia yrityksissä. Oma mielipiteeni on että pientä varallisuutta sijoittavan yksityishenkilön kannattaa hajauttaa valmiiden rahastojen kautta. Periaatteessa olen avoin sweat equity –tyyppiselle sijoittamiselle mutta koska työtäni on yritysten auttaminen rahoitukseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa rajanveto työn ja henkilökohtaisen mentoroinnin välillä on hieman hankalaa.
Millaista tukea yritykset yleisimmin hakevat rahoitusneuvonnasta?
Vaihtoehtoja käyttöpääoman lisäämiseen tai investoinnin rahoittamiseen sekä apua julkisen rahoituksen hakemiseen. Kyseessä on monesti nuoren yrityksen alkuvaiheen rahoitus vaiheessa jolloin yrityksellä ei ole vielä tulovirtaa tai kassavirta on negatiivinen. Käytän usein Investment Readiness Process metodia kokonaisrahoitustarpeen määrittämiseen ja rahoitussuunnitelman hahmottamiseen. Kyseinen työkalu on käytössä Business Turussa erityisesti startup-yritysten rahoitusneuvonnassa.
Minkä neuvon antaisit yrittäjälle, joka hakee ensimmäistä kertaa ulkopuolista rahoitusta?
Tee kassavirtalaskelma, mielellään 3-5 vuoden kumulatiivinen ennuste mutta vähintään Yritystutkimus ry:n T2 tulossuunnitelma. Kaikki rahoittajat haluavat laskelman päätöksenteon tueksi. Laskelman teossa voi käyttää apuna kirjanpitäjää, Business Turun rahoitusasiantuntijaa tai Startup Hubia mutta käytännössä yrittäjän pitää itse pystyä perustelemaan luvut ja ymmärtää laskelman merkitys.