Paimion poistotekstiilin jalostuslaitokselle rahoitusta Business Finlandilta
Business Finland on myöntänyt Lounais-Suomen Jätehuollolle (LSJH) kiertotalouden investointiavustusta Turun Topinpuiston täyden mittakaavan poistotekstiilin jalostuslaitoksen rakentamiseen. Laitoksen valmistumisen myötä Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, jossa kuluttajapoistotekstiilit saadaan maanlaajuisesti uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) on saanut Business Finlandilta kiertotalouden investointiavustusta Turun Topinpuistoon rakennettavaa poistotekstiilin täyden mittakaavan jalostuslaitosta varten. Investointi on noin 20,5 miljoonaa euroa ja kiertotalousavustuksen osuus noin 5,2 miljoonaa euroa.
– Poistotekstiilin jalostuslaitoksen rakentaminen mahdollistaa sen, että Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, jossa kuluttajapoistotekstiilit saadaan maanlaajuisesti uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä iloitsee.
Poistotekstiilin jalostuslaitoksessa käsiteltävä materiaali on kotitalouksien poistotekstiiliä, jota jätelaitokset ovat yhteistyössä keränneet alueiltaan. LSJH vastaa keräyksen järjestämisestä alueellaan sekä valtakunnallisesta toimintamallista ja poistotekstiilin keräyksen kehittämisestä yhteistyössä muiden Suomen kuntien omistamien jätelaitosten kanssa.
Poistotekstiilin jalostuslaitoksessa kuluttajapoistotekstiili lajitellaan osin automatisoidulla lajittelulinjastolla eri materiaalilajeihin, joista osa ohjataan uudelleenkäyttöön sellaisenaan ja osasta jalostetaan mekaanisesti kierrätyskuitua. Kuitua voidaan käyttää raaka-aineena uusien tuotteiden, kuten langan, erilaisten kuitukangasmateriaalien, eristeiden ja täytteiden, akustiikkalevyjen, suodatinkankaiden ja komposiittien valmistukseen.
– Kaikki Suomen kunnat ja kuntien jätelaitokset voivat yhdenvertaisesti toimittaa keräämänsä kuluttajapoistotekstiilit käsittelyyn Topinpuiston laitokseen. Samoin yrityksillä on yhdenvertainen mahdollisuus hyödyntää laitoksessa jalostettua kierrätysraaka-ainetta omien tuotteidensa valmistuksessa, Heikkilä kertoo.
Kotimainen tekstiiliekosysteemi synnyttäisi jopa 17 000 uutta työpaikkaa
Esisuunnitelma poistotekstiilin jalostuslaitoksesta on tehty investointisuunnitelman yhteydessä.
– Seuraavaksi laadimme ympäristölupahakemuksen ja tarvittavat rakennussuunnitelmat. Rakentamaan päästään arviolta ensi vuonna. Tavoite on, että laitos saataisiin käyttöön vuoden 2025 aikana, Heikkilä pohtii.
Jalostuslaitoksen arvioidaan vuonna 2025 työllistävän noin 100 henkilöä. Työllisyysvaikutukset ovat moninkertaiset avatun kierrätyskuidun lopputuotemarkkinoilla. Uuden kotimaisen tekstiiliekosysteemin arvioidaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laskelmien pohjalta synnyttävän Suomeen jopa 17 000 uutta työpaikkaa.
Poistotekstiilin mekaanista kuidunavausta pilotoidaan Paimiossa
Tällä hetkellä kuluttajapoistotekstiilin jalostusta kehitetään LSJH:n teollisen mittakaavan testilaitoksessa Paimiossa, jonka toiminta käynnistyi marraskuussa 2021. Paimiossa käsitellään jo 10 kunnallisen jätelaitoksen alueelta kerättyä kuluttajapoistotekstiiliä. Pilottilinjastolta saatuja kokemuksia hyödynnetään Topinpuiston jalostuslaitoksen suunnittelussa ja eteenpäin viemisessä.
– Meillä on jo kattavasti tietoa siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon täyden mittakaavan laitosta rakennettaessa. Kun lähdetään tekemään jotain täysin uutta, kuten kuluttajapoistotekstiilin hyödyntäminen raaka-aineeksi, on hurjasti hyötyä siitä, että sitä pystytään ensin pilotoimaan näin isossa mittakaavassa, poistotekstiilin jalostuslaitoksen projektipäällikkö Marko Kokkonen toteaa.
– Tavoitteenamme on luoda uusia kotimaisia tuotantoketjua poistotekstiilin kierrätyksen ympärille. Tähän tarvitaan erityisesti kuidun jatkojalostajia. Paimion pilottilinjastolla voimme valmistaa materiaaleittain lajiteltua kuituraaka-ainetta yritysten eri tarpeisiin ja tukea näin yritysten tuotekehitystä. Toivommekin nyt yrityksiltä rohkeita avauksia poistotekstiilikuidun uusia käyttökohteita ajatellen, Kokkonen lisää.
LSJH on selvittänyt poistotekstiilin hyödyntämisratkaisuja jo vuodesta 2012 lähtien. Tekstiiliekosysteemiselvityksiä ovat yhdessä tehneet korkeakoulut, tutkimuslaitokset, jätelaitokset sekä lukuisat yksityiset yritykset. Laaja yhteistyö ja aikaisemmat selvitykset hankerahoituksineen ovat luoneet pohjan jalostuslaitoshankkeen toteuttamiselle.
– Viime vuonna käyttöön otetun Lounavoiman ekovoimalaitoksen toiminta ja sen tuomat säästöt ovat kulmakivinä myös poistotekstiilin jalostuslaitokselle ja koko Suomen tekstiiliekosysteemin kehittämiselle, Heikkilä toteaa.