Kierto­talouden liike­toiminta­mahdollisuudet tutuksi Paimion esimerkillä

|

Paimiossa kannustetaan kiertotalouteen. Alueelta löytyy poistotekstiilien mekaaninen kiertolaitos, ja paikalliset yritykset ovat tunnettuja vihreän siirtymän edistämisestä. Tätä tahtotilaa vahvistetaan Seitsemän seutukaupungin kiertotalousteemaverkosto -hankkeessa, jossa tunnistetaan kiertotalouden ekosysteemejä ja kestävän kehityksen arvoketjuja.

Liipola Erlamo 2
Paimion kiertotalouden hankkeessa työskentelevät Eija Erlamo ja Johanna Liipola. KUVA: Tuomas Lieskivi

Kiertotalous on keskeinen osa vihreää siirtymää. Siinä kulutus ei perustu pelkästään omistamiselle vaan palvelumallille, jossa tavaroita jaetaan, vuokrataan ja kierrätetään. Kiertotalous vahvistaa luonnon kantokykyä ja avaa samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Paimiossa edellytykset kiertotaloudelle ovat poikkeuksellisen hyvät, tietää Johanna Liipola. Hän toimii koordinaattorina Seitsemän seutukaupungin kiertotalousteemaverkosto -hankkeessa, jonka tarkoituksena on lisätä alueellista ymmärrystä kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista.

Paimiossa edellytykset kiertotaloudelle ovat poikkeuksellisen hyvät.

Liipola on taustaltaan insinööri ja muotoilija. Hän on työskennellyt yritysten parissa Suomessa ja Saksassa yli 20 vuotta ja ollut kehittämässä esimerkiksi Salon IoT Parkin toimintaa. Nyt Liipola viestii kiertotalouden hyödyistä Paimion yrittäjille. 

“Täällä yritystoiminta on tiiviisti kiinni kiertotaloudessa. Se näkyy useilla toimialoilla, niin pienillä kuin suurilla yrityksillä. Paimiossa tunnistetaan kiertotalouden arvo, sillä se koetaan kaikkien yhteisenä asiana”, hän kertoo.

Liipola Erlamo 14
 Johanna Liipola näkee kiertotaloudessa paljon uusia mahdollisuuksia ja toimintamalleja. KUVA: Tuomas Lieskivi

Liipolan vetämässä hankkeessa on mukana seitsemän seutukaupunkia: Paimio, Forssa, Heinola, Huittinen, Nivala, Kristiinankaupunki ja Sastamala. Tarkoituksena on viestiä alueilla yritysten kierrätettävistä raaka-aineista ja niiden jakamisalusoista sekä määritellä soveltuville tuotteille palvelumallit. Tavoitteena on pidentää tuotteiden ja palvelujen elinkaarta ja huolehtia resurssien talteenotosta. Hankkeen kärkenä on kuitenkin synnyttää uutta liiketoimintaa.

“Kiertotalous nähdään usein raaka-aineiden ja jätteiden uudelleen hyödyntämisenä, mutta se ei ole vain sitä. Yritykset saattavat jo toimia osana kiertotaloutta, mutta ne voisivat yhä paremmin hyödyntää sitä. Esimerkiksi työkalut ja ajoneuvot ovat helposti vuokrattavia hyödykkeitä, eikä niitä tarvitse omistaa. Kun ne kuluvat, on kysymys vain siitä, miten ne voidaan korjata. Siinä on yrityksille markkinarakoa”, Liipola sanoo.

Tekstiilikierrätys – uusi “Paimion ihme”

Tekstiiliala on tärkeä kohde kiertotaloudelle. Paimiossa sen näkyvimpiä merkkejä on poistotekstiilien mekaaninen kiertolaitos.

“Paimiosta on tullut synonyymi tekstiilikierrätykselle. Vaasasta asti saattaa kuulua, että ‘jos ei osata itse kierrättää, niin soitetaan Paimioon’. Täällä kiertotaloudessa näytetään esimerkkiä. Eikä pelkästään kierrätyslaitoksen vaan monien paikallisten veturiyritysten johdolla”, Liipola muistuttaa.

Haasteena kiertotalouden edistämisessä on ajatusten ja asenteiden muuttaminen. Juuri sen voittamiseksi Seitsemän seutukaupungin kiertotalousteemaverkosto -hankkeessa tehdään töitä.

“Julkaisemme artikkelisarjaa kiertotalouden alueellisista mahdollisuuksista. Lisäksi järjestämme seututahojen kanssa tapahtumia, joissa kerromme konkreettisia esimerkkejä liiketoimintasiirtymistä, kuten siitä, miten paperista siirrytään tekstiilikuituun. Tällaisiin muutoksiin haluamme teollisuuden toimijoita valmistaa”, Liipola kuvailee.

Vaasasta asti saattaa kuulua, että ‘jos ei osata itse kierrättää, niin soitetaan Paimioon’.

Kun yrittäjät saavat lisää tietoa, ruokkii se keskustelua ja tekee kiertotalouden mahdollisuuksia tunnetuksi. Näin Varsinais-Suomen alueen yrityksetkin tunnistavat alan globaalin kehityksen suunnan.

“Kiertotaloudella on Euroopassa suuri merkitys, ja siihen täällä voidaan vastata. Paimiossa on totuttu tekemään asioita tavalla, joka herättää kiinnostusta laajasti. ‘Reborn in Paimio’, kuten hankkeessa tuotteistettu sloganikin jo sanoo.”

Liipola Erlamo 13
“Vastuullinen vaate on uutta ja muodikasta. Muodin ei tarvitse olla vakavaa tai turhamaista,
se voi olla myös hauskaa”, Eija Erlamo miettii. KUVA: Tuomas Lieskivi

Paimion muotiviikoilla kiertotaloudesta tulee hauskaa

Paimion ihmettä tarkastellaan myös elokuussa järjestettävän Paimion Muotiviikon puitteissa. Siellä nostetaan esiin, miten kiertotalouden ilmiötä voi hyödyntää muodin kontekstissa. Muutokseen kannustetaan totuttuja ajatuksia tuulettamalla.

“Haluamme luoda kestävän muodin tapahtuman. Muodin ja tekstiilituotannon haasteena on, että siinä halutaan aina olla uuden sesongin aallonharjalla ja vastata toki kuluttajienkin uutuuden haluun”, kertoo tapahtuman järjestäjä Eija Erlamo.

“Kiertotalouden vahvistamisessa on luotava pitkäaikaisuutta muokkaamalla ajatusmaailmaa sellaiseksi, jossa myös vastuullinen vaate on uutta ja muodikasta.”

Paimion muotiviikkojen tapahtumapaikaksi suunnitellaan Paimion parantolaa ja muitakin tiloja. Tämä antaa Paimiolle mahtavan mahdollisuuden profiloitua uudella kiinnostavalla tavalla.

“Muotinäytösgenrestä on pitkään puuttunut se, että vaatteita voi esitellä hauskasti. Siinä haluamme yllättää, sillä muodin ei tarvitse olla vakavaa tai turhamaista, se voi olla myös hauskaa”, Erlamo kertoo.

Muotiviikoille tavoitellaan yrityksiä eri mittakoossa sekä kiertotalouden muita aktiivisia toimijoita. Erlamo ja Liipola toivovat kävijöitä muotiviikoille ympäri Suomea. He odottavat, että elokuussa paikallisia paimiolaisia nähdään monessa roolissa.

“Meihin ollaan oltu jo yhteydessä yhteistyömerkeissä, ja kun tuotanto on vasta alussa, niin lähestyä saa”, iloitsevat Eija ja Johanna.

“Kiertotalous on uutta luksusta. Poisheittäjää tulisi katsoa kummaksuen, ei keräilijää”, Erlamo linjaa.

Reborn in Paimio – juttusarja on osa Varsinais-Suomen liiton rahoittamaa 7 seutukaupungin kiertotalouden teemaverkosto – Seutukaupunkien alueella tunnistettujen kiertotalousklusterien rakentaminen ja kiihdyttäminen  -hanketta. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto. 

Jutun on tuottanut Tuomas Lieskivi / Kuke. 

Lue lisää hankkeesta: https://www.seutukaupunkiosaajat.fi/nykyiset-verkostohankkeet/kiertotalousteemaverkostohanke

Artikkeli julkaistu alun perin Paimion Kehityksen sivuilla Kierto­talouden liike­toiminta­mahdollisuudet tutuksi Paimion esimerkillä – Paimion Kehitys Oy.