Yrityksen ympäristövastuu ulottuu yhteiskunnan normeihin
Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusimman raportin mukaan ilmasto on muuttunut ja muuttuu jopa nopeammin kuin tähän asti on arvioitu. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia kuluttajina, kansalaisina ja yrityksinä. Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato ovat tuoneet hyvin konkreettisella tavalla eteemme sen faktan, että talous ei toimi erillään luonnosta. Sen sijaan talouskasvu on pitkällä aikavälillä rajoitettu maapallon ekologiseen kantokykyyn.
Kirjoittajavieraamme Niina Ratsula on Code of Conduct Companyn perustaja ja toimitusjohtaja. Eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan kokonaisvaltaisena kehittäjänä tunnetuksi tullut Niina on palkittu vuoden 2019 vastuullisena vaikuttajana.
Jokaisella yrityksellä on vastuu tehdä osansa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Järkevä kulutus auttaa säilyttämään luonnonvarojen saatavuuden myös tulevaisuudessa. Tuleva kestävyysraportointisääntely* tulee varmistamaan, että vastuullisuuskysymykset asettuvat taloudellisten tietojen rinnalle kiinteäksi osaksi yritysten raportointia. Määrämuotoinen raportointi tarkoittaa, että vastuullisuusviestintä ja -raportointi ei jatkossa voi enää perustua laveisiin väittämiin. Tarvitaan faktaa, jonka avulla yritykset osoittavat vastuullisuustarinansa todeksi.
Pienet teot ovat tärkeitä, mutta oleellista on keskittyä olennaiseen
Oleellista ympäristöjohtamisessa on huomion keskittäminen sinne, missä vaikutus voi olla suurin. Jätteiden kierrätys ja valojen sammuttaminen toimistolta voivat olla tärkeitä tekoja, mutta todellisen vaikuttavuuden aikaan saamiseksi yritysten tulee ymmärtää, missä kohtaa sen toiminnassa syntyy suurin osa ympäristövaikutuksista. Vaikutukset eivät synny vain omien seinien sisällä, vaan katse tulee suunnata myös hankintoihin, materiaalien ja tuotteiden koko elinkaareen, jäte- ja vesihuoltoon, energian kulutukseen ja logistiikkaan.
Tulevan kestävyysraportointisääntelyn myötä yhä pienemmät yritykset ovat edellytettyjä laatimaan olennaisuusanalyysin, jonka tavoitteena on tunnistaa oman toiminnan kannalta kaikista keskeisimmät vastuullisuuskysymykset, jotka toimivat suunnannäyttäjinä koko vastuullisuustyössä.
Oleellista ympäristöjohtamisessa on huomion keskittäminen sinne, missä vaikutus voi olla suurin.
Yhä pienemmät yritykset joutuvat antamaan faktaa ympäristövaikutuksistaan
Yrityksessä tehtävä vastuullisuustyö auttaa organisaatiota ymmärtämään paremmin toimintaympäristöään ja varautumaan siinä tapahtuviin muutoksiin. Kyse on siis riskienhallinnasta. Yritys, joka on varautunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja on sopeuttanut liiketoimintaansa sen mukaisesti, menestyy tulevaisuudessa todennäköisesti paremmin kuin kilpailija, joka on sivuuttanut täysin ilmastonmuutoksen tuomat riskit.
Myös tuleva kestävyysraportointisäätely velvoittaa yrityksiä tunnistamaan omien ympäristövaikutustensa lisäksi, miten ilmastonmuutos ja muut kestävyyskysymykset vaikuttavat yrityksen tulokseen ja arvonmuodostukseen. Pienemmät yritykset, jotka eivät ole suoraan kestävyysraportoinnin piirissä, tulevat jatkossa kohtaamaan suurempien asiakkaidensa kautta kestävyysraportoinnin vaateet: asiakkaat tulevat kysymään mm. päästölaskennan, eettisten periaatteiden ja ihmisoikeusvaikutusten perään osana oman toimitusketjun analyysia. Näiden tietojen puuttuessa voi koko liikesuhde olla vaakalaudalla. Toisin sanoen, yhdelläkään yrityksellä ei ole jatkossa enää varaa olla välittämättä ja tunnistamatta omia ympäristövaikutuksiaan.
Yhdelläkään yrityksellä ei ole jatkossa enää varaa olla välittämättä ja tunnistamatta omia ympäristövaikutuksiaan.
Kaikkea ei voi kompensoida – tarvitaan muutosta työelämän normeihin
Yrityksiltä odotetaan siis kunnianhimoisia tavoitteita ja niiden toimeenpanoa ympäristövastuun nimissä. Päästöjen kompensointi on vasta viimeinen oljenkorsi, jota ennen yrityksen tulisi arvioida, miten se voi vähentää aiheuttamiansa haitallisia vaikutuksia. Asettaessamme yritysten tavoitteita päästöjen vähentämiseksi, joudumme väkisinkin tarkastelemaan myös oma valintojamme ja yhteiskunnan normeja. Olemmeko valmiita vaihtamaan yksityisautoilun tai lentokoneet junamatkoihin? Olemmeko valmiita karsimaan sellaisesta liikematkailusta, jolla ei ole nettopositiivista vaikutusta? Saammeko samanlaisen inspiraation työstämme, kun yhä useampi kasvokkainen kohtaaminen muuttuu Teams-tapaamiseksi? Tarvitseeko yrityksemme erilaisia logotuotteita, valtavia toimitiloja, kiinasta asti lennätettyjä materiaaleja tai muita tottumuksia, jotka lisäävän ympäristön kuormitusta? Yhtä oikeaa tietä ympäristövastuuseen ei ole, mutta varmaa on, että meidän täytyy myös muuttaa omaa ajatteluamme ja yhteiskunnan normeja, kun mietimme, minkälaiset toimintatavat ovat tämän planeetan kantokyvyn kannalta tavoiteltavia.
Meidän täytyy muuttaa omaa ajatteluamme ja yhteiskunnan normeja, kun mietimme, minkälaiset toimintatavat ovat tämän planeetan kantokyvyn kannalta tavoiteltavia.
* Uutta CSRD-raportointia aletaan soveltaa asteittain eri kokoisiin yrityksiin:
- 1.1.2024 alkaen listatut yli 500 henkilöä työllistävät yritykset (eli ne, jotka ovat jo NFRD:n piirissä ja velvoitettuja laatimaan muun kuin taloudellisen tiedon selvitys sekä julkistamaan EU-taksonomian mukaiset tiedot).
- 1.1.2025 alkaen ns suuret kirjanpitovelvolliset, eli listatut ja listaamattomat yritykset, joissa kaksi seuraavista ehdoista täyttyy: 1) taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa, 2) liikevaihto 40 miljoonaa euroa ja 3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
- 1.1.2026 alkaen listatut PK-yritykset.
Niina Ratsula
Yrittäjä, tietokirjailija, tutkija ja valmentaja,
Code of Conduct Company