Scifi ennakoimassa tulevaa – TechTurku Week tarkastelee työn ja teknologian murrosta
13. kerran järjestetyn yleisölle maksuttoman TechTurku Weekin ensimmäisenä päivänä pureuduttiin osaamisen kehittämiseen tekoälyn aikakaudella. Lue alta huippupuhujien futuristi Elina Hiltusen, Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Teemu Birkstedtin sekä organisaatiokonsultti Karoliina Jarengon näkemyksiä siitä, miltä tulevaisuuden työelämä ja teknologia näyttävät.
Scifi ennakoimassa tulevaa
Futuristi, kauppatieteiden tohtori ja diplomi-insinööri Elina Hiltunen maalasi visioita siitä, miltä tulevaisuus näyttää teknologian kautta. Hän itse käyttää populaarikulttuurista tuttua science fictionia hyväksi tutustuessaan erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuden skenaarioihin.
– Yhdistämällä tämän päivän faktoja ja teknologisia mullistuksia mielikuvitukseen voimme ennakoida scifin avulla loistavasti tulevaisuutta. Jos lopputulos näyttää liian pahalta, niin sinne suuntaan ei lähdetä, hän täsmentää.
Voiko tulevaisuuden ravintolassa tilata jo kenties Johnny Depp -pihvin, hän kuvailee scifiä ja huumoria yhdistäen tulevaisuuden ruoan valmistamista soluteknologioiden avulla.
Hiltunen itse tekee parhaillaan toista väitöskirjaansa Maanpuolustuskorkeakoulussa aiheenaan science fictionin käyttö puolustusorganisaation ennakoinnissa.
– Armeijoissa on alettu ymmärtämään science fictionin mahdollisuudet tulevaisuuden sodankäynnin ennakoinnissa ja tulevaisuuden uhkiin varautumisessa. Esimerkiksi Nato käyttää scifin menetelmiä hyödyksi, Hiltunen sanoo.
Hiltunen kertoo, että myös esimerkiksi Intel, Apple, Nike ja Disney käyttävät hyväkseen science fictionia tuotekehittelyssä.
Mutta missä ne robotit luuraavat?
– Miksi niitä ei näy täällä? Teollisuusrobotteja on käytössä jo kuitenkin aika paljon myös Suomessa ja joitakin palvelurobotteja löytyy. Sitten ovat myös cobotit eli robotit, jotka tekevät ihmisen kanssa yhteistyötä, Hiltunen ihmettelee.
Hiltunen arvioi robottien tulevan tavalla tai toisella enemmän meidän ihmisten keskuuteen tulevaisuudessa.
– Mielestäni yksi todella hieno asia ovat robottihousut, sillä niitä voidaan käyttää pyörätuolin korvikkeina, ja ne voivat mahdollistaa ihmiselle liikkuvuuden.
Ihmisen kaltaisia robotteja pidetään myös inhimillisyyden uhkana. Hiltunen törmää kuitenkin tämän uskomuksen.
– Robotti voidaan ohjelmoida todella mukavaksi seuralaiseksi. Ihminen voi taas olla toiselle välillä aika ilkeä, Hiltunen pohtii.
Teknologian trendit muuttuvat – mutta mikä pysyy pinnalla?
Hiltusen mukaan innovaatiolle on tärkeää se, että se on hyväksytty yhteiskunnassa, teknologian pitää toimia ja markkinoiden pitää olla kunnossa eli siitä pitää saada rahaa.
– Aikaisemmin supertrendikkään virtuaalitodellisuuden suosio on päässyt laskemaan. Virtuaalilasien käyttö on aiheuttanut myös naisille pahoinvointia. Myös sähköautot lähtivät ajateltua hitaammin markkinoille, koska niiden akut eivät toimineet riittävän hyvin, Hiltunen listaa.
Hiltunen sanoo, että nyt eletään generatiivisen tekoälyn kuumaa kesää. Seuraavana ovat vuorossa nopeat kvanttitietokoneet ja kvanttiäly.
– Mahdollisuuksia on hyödynnetty vielä aivan liian vähän. Kapeaa tekoälyähän on paljon kaikkialla, esimerkkinä älypuhelin. Vaikka tänä päivänä käteen asennetun mikrosirun avulla voi jo avata ulko-oven ja 3D-tulostuksen avulla maailmalla on tulostettu jopa elimiä.
Hiltusen mukaan tulevaisuuden kova juttu on myös biologia.
– Esimerkiksi ihmisgenomin tunnistaminen kesti 13 vuotta ja hintaa sille tuli kaksi ja puoli miljardia dollaria. Nykyään alle tuhannella dollarilla pystytään määrittelemään ihmisen perimä. Ja tässä tulee vastaan myös se eettinen puoli, eli onko järkeä tehdä designvauvoja?
Teknologia mullistaa paljon – mutta mitä se tarkoittaa minulle, organisaatiolle tai lapsilleni?
Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori sekä data- ja AI-alueen asiantuntija Teemu Birkstedt on tutkinut vastuullista tekoälyä sekä työelämän muutosta uusien teknologioiden äärellä.
– Positiivinen asiahan tässä on, että me ihmiskuntana voimme hyödyntää tätä kaikkea meidän arjessamme. Nykyään tekoäly pystyy tuottamaan tekstiä, se luo kuvia ja videoita sekä koodaa, kääntää kieliä ja tulkkaa. Se pystyy tekemään yllättävän paljon nyt, ja jatkossa paljon enemmän, Birkstedt lisää.
Birkstedtin mukaan tekoälyn sanotaan jo pääsevän oikeustieteelliseen sisään ja olevan nyt älykkyysosamäärältään yhtä älykäs kuin Elon Musk tai Albert Einstein.
-Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaakaan meille, että emme olekaan niitä älykkäimpiä enää tulevaisuudessa? Tekoäly ainakin muuttaa radikaalisti työtä, poistaa työpaikkoja sekä luo uusia työpaikkoja, Birkstedt sanoo.
Birkstedtin mukaan tekoälyn avulla työelämästä voi tulla kivampaa, koska sen avulla pystytään automatisoimaan rutiinitehtäviä.
– On mietittävä, että mistä se oma toimenkuva muodostuu, ja millaisia mahdollisuuksia sinulla olisi juuri nyt käyttää tekoälyä helpottamaan työtäsi. Entä miten tekoäly tulee muuttamaan omaa työtäsi vuoden tai viiden vuoden päästä?
Birkstedtin mukaan tulevaisuudessa algoritmi voi olla yhä useamman pomo.
– Tällä hetkellä jokaisen alustataloudessa toimivan Wolt- tai Uber-kuskin pomo on jo nyt tekoäly. Se antaa aamulla tehtävän minne sinun pitää mennä, se kertoo minkä palkan saat, ja sitten se kilpailuttaa hinnan muita kuskeja vasten ja pyörittää siellä taustalla liiketoimintaa.
Birkstedtin mukaan kyseessä on lopulta myös kovaa tehokkuuspeliä, jossa pyritään miettimään, mikä ihmisen lisäarvo tässä kaikessa on. Ja jos arvoa ei ole, niin ihminen koitetaan korvata koneella.
– Tulevaisuudessa korostuu puolestaan ehdottomasti kriittinen ajattelu, kyky soveltaa teorioita käytäntöön, kyky oppia koko ajan uutta ja muuttua joustavasti. Myös sosiaalisia taitoja tarvitaan, sillä ihmiset tulevat tarvitsemaan toisia ihmisiä myös jatkossa.
Birkstedtin mukaan kaikkien koulujen ja yliopiston tulisi kannustaa opiskelijoita hyödyntämään jo opiskeluvaiheessa teknologiaa niin paljon, että he aloittavat työelämän huippuosaajina.
– Tämäkään ei ole helppo asia, koska se asettaa koulutusjärjestelmälle ja opetushenkilökunnalle suuren haasteen päivittää opetusohjelmia. Se haastaa myös käsitettä siitä, mitä oppimisella ymmärrämme ja miten oppimista mitataan. Enää emme puhu ulkoa oppimisesta oppimisen yhteydessä – vaan tulevaisuudessa koitamme opettaa paljon enemmän yllä mainittuja soveltavampia taitoja, hän sanoo.
Ihmisyyden arvo nousee tulevaisuudessa
Tutkijataustainen tietokirjailija ja organisaatiokonsultti sekä Filosofian Akatemian perustaja Karoliina Jarenko uskoo, että tulevaisuudessa ihmisen tekemän työn lisäarvo tulee perustumaan entistä enemmän ihmisyyteen. Jarengon mukaan yrityksen on kuitenkin pakko hyödyntää tekoälyä tai se ei pärjää viiden vuoden päästä kilpailussa.
Jarengon mielestä on tärkeää, että yrityksiin saadaan luotua sellainen oppimiskulttuuri, että joka ikinen osallistuu ja innostuu omasta roolistaan käsin opettelemaan tekoälyn käyttöä.
– Muutos ei ole aina kivaa ja helppoa, mutta kun jokainen pääsee osallistumaan sen oman työnkuvansa muokkaamiseen, niin silloin heidän vahvuudet pääsevät esiin. Työntekijän sisäinen motivaatio vahvistuu ja muutoshalukkuus kasvaa, hän toteaa.
Vaikka Suomi ja Eurooppa tulevat tekoälyn kehityksessä jäljessä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin verrattuna Euroopan asettamien tekoälyn vastuullisuussäädösten myötä, niin Jarengon mielestä osaamista meiltä löytyy todella paljon.
– Olisihan se aivan mahtavaa, jos meillä olisi iso Nokia Suomessa uudelleen. Saamme kuitenkin paljon kilpailukykyä jo sillä, että ihan tavalliset firmat ottavat käyttöön muualla tehtyjä isoja innovaatioita.
Teknologian mullistuminen aiheuttaa kuitenkin myös sosiaalisen vastuun kysymyksiä.
– Pystytäänkö me läpiviemään tämä muutos hallitusti, ja voidaanko me pitää tässä kaikki ihmiset mukana, Jarenko kysyy.
Tekoälyn tuoma ajansäästö työpaikoilla vaihtelee Jarengon mukaan arviolta puolesta päivästä kolmeen päivään.
– Eli ajatelkaa, mitä se tarkoittaa, jos ottaa kaksi päivää pois työviikosta. Yrityksen johto voi joko erottaa porukkaa tai sitten käyttää ne resurssit uuden luomiseen.
Jarengon mukaan positiivista on juurikin se, että ihmiselle vapautuu tekoälyn käytön myötä lisää aikaa.
– Me pikkuhiljaa opimme siirtämään koneelle sitä ennalta määritettävää tehtävää ja meille ihmisille jää kriittinen ajattelu, toisten kannatteleminen ja inspiroiminen, hän sanoo.
Lue lisää: TechTurku Week 2024
Työn ja teknologian murros: osaamisen kehittäminen tekoälyn aikakaudella -tapahtuman järjestivät Business Turku, Tech Campus Turku, Teknologiateollisuus sekä Turun kaupunki.
Teksti: Marianne Rovio
Kuvat: Rabbit Visuals