- Turun, Tampereen ja Helsingin yhteishanke on kehittänyt suomalaista kaupunkiopastamista
- Kokeiluja ja uusien toimintamallien kehitystyötä on tehty yhdessä yritysten kanssa
- Turussa on kokeiltu mm. opastamisen mobiillisovellusta ja uudenlaisia opastepyloneja
Kaupunkien kasvu ja kehittyminen sekä digitalisaatio ovat tuoneet opastusjärjestelmien toteuttamiseen kokonaan uudenlaisia tarpeita ja mahdollisuuksia. Helsinki, Tampere ja Turku ovat parin viime vuoden ajan aktiivisesti kehittäneet suomalaista kaupunkiopastamista. Työn tuloksena on syntynyt kaupunkien käyttöön niin digitaalisia kuin fyysisiä opastusjärjestelmiä ja aiheeseen opastava käsikirja.
Opastamisen ekosysteemi -yhteistyöhankkeessa on kahden vuoden aikana toteutettu yli 20 erilaista älykkään kaupunkiopastamisen kokeilua. Niissä perinteinen opastus on saanut rinnalleen digitaalisia, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja, joiden onnistumisia mitataan asiakaskokemuksella.
– Onnistumisen mittarina toimii aina viime kädessä asiakaskokemus. Hyvä, onnistunut opastaminen on intuitiivista ja loogista, eikä siihen kiinnitä huomiota. Sen sijaan puutteellisen opastuksen huomaa heti, sanoo yhteistyöprojektia koordinoinut erityisasiantuntija Elina Malén Turku Science Park Oy:stä.
Helsingin, Tampereen ja Turun yhteistyössä tärkeää ovat olleet nopeat kokeilut, joissa kukin kaupunki on hakenut erilaisia lähestymiskulmia opastamiseen. Uusien toimintamallien kehitystyötä on tehty yhdessä yritysten kanssa.
Taustatietoa ihmisvirtojen seurannasta
Toimiva opastaminen edellyttää taustatyötä, jossa on mietitty ihmisten liikkumista ja reittivalintojen tekemistä. Samaa tietoa voidaan hyödyntää myös laajemmin kaupunkisuunnittelussa. Turussa Hypercell Industries Oy keräsi dataa kaupungilla liikkuvien ihmisvirtojen kulkureiteistä ja Design Studio Muotohiomo Oy tutki Kupittaan rautatieasemalla junasta poisjäävien matkustajien reittivalintoja.
– Kokeilimme Aurajokirannassa uudenlaisia opastepyloneja, joita nyt on tulossa lisää Turun keskusta-alueelle. Jatkossa kehitetyn konseptin mukaisia opasteita sijoitetaan myös kaupungin ulkoilusaariin, kertoo projektipäällikkö Riikka Niemelä Turun kaupungilta.
Panic Marketing Oy testasi kesällä 2018 geolokaatioon pohjautuvaa lisätyn todellisuuden (Augmented Reality) AR-sovellusta. Siinä mobiililaitteen kamerakuvaan ilmestyy opasteita, joiden avulla voi tapahtuma-alueella löytää reitit esimerkiksi tapahtumapisteisiin, wc-tiloihin tai myyntikojuille.
Tapahtumasovellukselle kysyntää
Tamperelainen Etteplan MORE Oy kehitti kokeiluissa Tampere Events App -sovelluksen, jolla voidaan tarjota käyttäjälle tietoa tapahtumista, reiteistä ja palveluista. Yleisurheilun nuorten MM-kisoissa 2018 lanseerattua sovellusta kehitetään jatkossa käyttäjien toiveiden pohjalta.
– Etteplan MORE on jo saanut eri puolilta Suomea tilauksia uuden sovelluksen hyödyntämiseksi paikallisissa tapahtumissa. Sovelluksen jatkokehitys on alkanut ja tulevaisuudessa se kertoo esimerkiksi tapahtuma-alueen porttien ja palvelupisteiden jonotustilanteesta tai lähialueen liikennetilanteesta, kertoo nopeita kokeiluja Tampereella koordinoinut projektipäällikkö Anni Joela.
Tampereella on pilotoitu myös kaupunki-infotauluja, jotka opastavat niin jalan, pyörällä kuin bussilla liikkuvia. Zoomattava ja raahattava karttanäkymä tarjoaa tietoa ja reittejä lähialueen kohteisiin ja palveluihin sekä antaa arvion matkaan kuluvasta ajasta. QR-koodin lataamalla saa valitun reitin myös omaan matkapuhelimeensa.
Innovaattorit ja yrittäjät samaan pöytään
Helsingissä pilotoitiin päättyneenä kesänä mobiilisivustoa, jolla Kauppatorin ja kaupungin edustan saarten palvelut avautuvat sen käyttäjille. Bluetooth-signaalien anonyymiin laskemiseen ja datan analysointiin perustuen monitoroitiin ja purettiin keskikesällä myös Suomenlinnan lauttaliikenteen ruuhkia.
– Pilotin kokemukset ovat erittäin hyviä. Olemme onnistuneet luomaan palvelun kaikkiin keskeisiin kävijöiden opastustarpeisiin, kertoo projektijohtaja Anu Kiiskinen Helsingin kaupungilta.
Helsingissä on kokeiltu myös uudenlaista innovaatiokumppanuusmallia. Kaupunki on hakenut kumppaneita, joiden kanssa voidaan kehitystyössä päästä pidemmälle kuin perinteisissä julkisten hankintojen kilpailutuksissa.
– Älykkään kaupunkiopastamisen ja kokeilukulttuurin juurruttamisen kannalta keskeistä on kokonaan uusien toimintamallien kehittäminen ja yritysten osallistaminen työhön. Se edellyttää myös kaupungeilta uudenlaista lähestymistä hankintojen kilpailuttamiseen ja toteutusmalleihin, Anu Kiiskinen muistuttaa.
Opas kaikkien toimijoiden käytettäväksi
Kolmen kaupungin yhteistyönä on syntynyt myös Älykkään kaupunkiopastamisen käsikirja. Elina Malénin mukaan kyse on kolmen kaupungin toteuttamassa Opastamisen ekosysteemi -hankkeessa kertyneiden oppien ja kansainvälisen smart city -ajattelun yhdistävästä opaskirjasta.
– Siihen on tiivistetty perusasiat, jotka huomioimalla kaupungilla liikkuvat, kunnat ja elinkeinoelämä voivat kaikki hyötyä älykkäästä kaupunkiopastamisesta. Opas on ladattavissa myös verkosta osoitteessa www.itsasign.fi/kasikirja.
Tämän vuoden lopussa päättyvä Opastamisen ekosysteemi -hanke on ollut osa kuuden suurimman kaupungin 6Aika-yhteistyötä. Opastamisen ekosysteemissä Helsingin, Turun ja Tampereen rinnalla kumppaneina toimivat etenkin vaikuttavuusarviointeihin keskittynyt Turun ammattikorkeakoulu ja koordinoinnista vastannut Turku Science Park Oy. Hankkeen EAKR-rahoituksesta vastasi Uudenmaan liitto.