- Meyer Turku Oy:n yli 1200 suorasta toimittajayrityksestä kolme neljäsosaa on kotimaisia
- Jopa joka kolmannessa suomalaiskunnassa toimii Meyer Turun alihankintaverkoston yrityksiä
- Uudenmaan alue hyötyy telakan menestyksestä etenkin ison yhteisöverotuoton ansiosta
Meyer Turku Oy:n, tutummin Turun telakan aluetaloudelliset vaikutukset ulottuvat oman maakunnan ohella koko maahan, sillä peräti kolme neljäsosaa sen suorista toimittajayrityksistä on kotimaisia. Telakan ja sen suorien toimittajayritysten telakan tuotantoon liittyvä yhteenlaskettu liikevaihto on vuoden 2018 osalta noin 1,9 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 46 prosentin kasvua vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna.
Telakalle tehtyjen toimitusten arvo on kasvanut erittäin voimakkaasti, lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa (+ 84 %). Toimitusten arvo vuonna 2018 oli noin 933 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2016 oli noin 508 miljoonaa euroa. Kotimaisten toimitusten osuus kaikista vuoden 2018 toimituksista oli kaksi kolmasosaa eli 638 miljoonaa euroa.
– Tilauskirjamme ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2025, ja luvut kuvastavat hyvin tuotantomme kasvua. Odotettavissa on, että kasvu myös jatkuu tulevina vuosina, Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli toteaa.
Alihankintaverkosto kattaa 109 suomalaiskuntaa
Telakan suoria toimittajayrityksiä oli vuonna 2018 yhteensä 1 246, joista kotimaisia oli 927 ja ulkomaisia 319.
– Suorilla toimittajilla on puolestaan omat alihankintaverkostonsa, joihin kuuluvat yritykset kattavat 109 suomalaiskuntaa eli kolmasosan kaikista kunnista. Samoin ulkomaisia alihankkijoita on ympäri maailmaa. Telakan tuotannon kasvusta on siis etua kaikenkokoisille ja eri alojen yrityksille aluerajoista riippumatta, Brahea-keskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen täsmentää.
Meyer Turku on Varsinais-Suomen neljänneksi suurin työnantaja Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Valmet Automotiven jälkeen ja toiseksi suurin teollisuustyönantaja.
Telakan toiminta työllistää suoraan noin 4 100 ja välillisesti 4 000 henkilöä henkilötyövuosina. Suoran työllistämisen osalta henkilötyövuodet kasvoivat kahdessa vuodessa 28 prosenttia ja välillisen 54 prosenttia.
Työllistämisvaikutus on suurempikin, mutta esimerkiksi ulkomaisten yritysten ja toisen tason toimittajien työllisyysvaikutuksia ei pystytty selvittämään tutkimuksen puitteissa.
– Hyvänä nyrkkisääntönä telakan työllisyysvaikutusten laskemisessa voidaan pitää tuotannon kaavaa, jossa noin 20 prosenttia yhden laivan tuotantoprosessista tapahtuu telakan oman henkilöstön toimesta ja loput 80 prosenttia verkostoyritysten kautta, Karvonen ohjeistaa.
Uudenmaan osuus Turun telakan talousalueena vahvistuu
Oman henkilöstön työllistämisen aluetaloudelliset vaikutukset kohdentuivat 96 prosenttisesti Varsinais-Suomeen, etenkin Turkuun (88 %). Sen takia suurin osa verotulovaikutuksista painottui varsinaissuomalaisiin kuntiin.
Suurin yhteisöveropotti kasautui sen sijaan Uudellemaalle. Siellä muut kuin työllisyysvaikutukset ovat käytännössä lähes samaa tasoa Varsinais-Suomen kanssa, ja Uudenmaan osuus Meyer Turun talousalueena onkin noussut selvästi edellisestä tutkimuksesta.
– Telakka siivittää Turun ja koko maan työmarkkinan kehitystä myönteiseen suuntaan. On ollut ilahduttavaa seurata, kuinka vahvasta teknillisestä ammattitaidosta on tullut menestystekijä, jota arvostetaan kansainvälisestikin. Telakan toiminta luo etenkin lähialueelle tärkeää elinvoimaa, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve iloitsee.
Tietoa tutkimuksesta
Turun kaupunki ja Meyer Turku Oy tilasivat syksyllä 2019 Turun yliopiston Brahea-keskukselta tutkimuksen, jossa kartoitettiin Turun telakan ja sen verkoston aluetaloudellisista vaikutuksia. Tutkimuksessa on myös vertailua edellisen, vuonna 2017 toteutetun katsauksen tuloksiin.
Tutkimus laadittiin ensisijaisesti tilinpäätös- ja muuta tilastoaineistoa hyödyntämällä, mutta tietoja kerättiin myös telakan toimittajayrityksille suunnatulla kyselyillä. Taloudelliset tunnusluvut ovat pääosin vuodelta 2018, mutta osassa tarkasteltuja vaikutuksia on käytetty myös vuoden 2019 tietoja.