Tämä artikkeli käynnistää Varsinais-Suomen liiton rahoittaman TKI-kompassi-hankkeen artikkelisarjan, jossa tutustutaan Turun seudun yritysten tekemiin TKI-investointeihin.
Varsinais-Suomessa on vahvat lähtökohdat kasvulle. TKI-investoinneissa (tutkimus, kehitys ja innovaatio) maakunta sijoittuu kuitenkin vasta neljännelle sijalle maan muiden kasvukeskusten jälkeen, selviää Varsinais-Suomen Liiton ja Business Turun järjestämässä tilannekatsauksessa. TKI-panostusten nostaminen toisi alueelle kestävää kasvua ja vahvistaisi yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.
Vaikka Suomi on pitkään ollut tutkimus- ja kehitystoiminnan mallimaa, viime vuosikymmenenä sekä valtion että yritysten TKI-panostukset ovat hiipuneet. Tämä on näkynyt heikentyneenä tuottavuutena ja talouskasvuna koko maassa.
Erityisen vahvaa innovaatiotoiminnan heikkeneminen on ollut Varsinais-Suomessa. Siinä missä maakunnan korkeakoulut keräävät tutkimusrahaa ilahduttavan hyvin, on varsinaissuomalaisten yritysten TKI-investoinnit viime vuosina laskeneet jopa kuusi prosenttia.
– Tutkimukseen ja kehitykseen laitetaan Varsinais-Suomessa tällä hetkellä 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä luku ole viime vuosina juurikaan liikahtanut. Jos saisimme sen nostettua Varsinais-Suomeen TKI-tiekartan mukaisesti neljään prosenttiin ohi verrokkimaakuntien, se olisi maakunnan kehityksen kannalta todella hyvä asia, laskeskelee Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Jyri Arponen.
Puitteet ja tahtotila kehitystoiminnalle ovat Varsinais-Suomessa kuitenkin vahvat, ja kasvuhaluisia pienyrityksiä löytyy.
– Jostain syystä halut eivät kuitenkaan näytä realisoituvan kasvuna, Arponen sanoo.
Valtiolta iso panostus
Valtio on omalta osaltaan päättänyt vauhdittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä verokannustimin että monivuotisella tutkimus- ja kehitysrahoituksen suunnitelmalla.
Suunnitelmassa luvataan lähes kaksinkertaistaa tutkimus- ja kehitysrahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa noin 280 miljoonan euron vuosittaista lisäystä rahoitukseen.
Taloustilanteeseen nähden valtion panos on poikkeuksellisen iso, sanoo teollisuusneuvos Maija Lönnqvist työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Samalla odotamme myös elinkeinoelämän panostusten kasvavan. Tutkimusta ja kehitystä tekevien yritysten ja toimialojen kärki on viime vuosina kaventunut, joten kannustamme uusia yrityksiä rohkeasti tarttumaan tutkimus- ja kehittämisvetoisen uudistumisen tuomiin mahdollisuuksiin ja tekemään kunnianhimoista tutkimusta myös sellaisilla aloilla, joissa markkinoita ei vielä ole.
Erityisen tärkeää olisi löytää disruptiivisia ja radikaaleja innovaatioita, joilla kyetään vastaamaan globaaleihin haasteisiin. Keskeistä innovaatioiden syntymisessä on tiivis tutkimusyhteistyö yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä.
– Suomessa aiemmin vallinnut vahva yhteistyön kulttuuri näyttää viime vuosina heikentyneen, ja tähän pitää saada parannus.
Yliopistoissa ollaan valmiita yritysyhteistyön vahvistamiseen, kunhan sopiva tutkimusaihe löytyy, sanoo Turun yliopiston tutkimusasiainjohtaja Teija Kekonen.
– Valtion panostukset vievät varmasti yhteistyötä parempaan suuntaan. Lisäksi tarjolla on muitakin rahoitusvaihtoehtoja, joiden hakemisessa voimme auttaa yrityksiä.
Kaupallistaminen tärkeää
Vaikka yrityksissä syntyisikin innovaatioita, kasvun esteeksi muodostuu liian usein niiden heikko kaupallistaminen. Tuotteistamisen lisäksi myynti ja markkinointi vaativat rahallisia panostuksia.
– Kärjistäen voi sanoa, että me teemme maailman parhaimmat saunat, mutta Ruotsi myy ne, Arponen sanoo.
Business Turku tarjoaa laaja-alaista tukea kaupallistamispyrkimyksiin. Se on mukana rahoittamassa muun muassa sinisen talouden kasvuohjelmaa tarjoavaa A’Pelagoa, ja ensi talveksi suunnitteilla on täysin uusi yrityskiihdyttämö.
Business Turun Linda Fröberg-Niemi (toinen oik.) on edistänyt vihreän siirtymän, biotalouden ja kiertotalouden verkostojen kehitystä Turun seudulla jo vuosia.
– Haluamme madaltaa kynnystä lähteä kasvupolulle myös ihan tavallisille yrityksille, Business Turun operatiivinen johtaja Linda Fröberg-Niemi sanoo ja kertoo käynnissä olevan tiiviin haastattelukierroksen, jossa selvitetään yritysten kasvun pullonkauloja.
– Jotta ohjelmasta tulisi mahdollisimman vaikuttava, meidän pitää varmistaa, että se vastaa yritysten todellisia tarpeita.
Kasvua tukevat myös erilaiset yrityskeskittymät, jotka kokoavat eri alojen asiantuntijayrityksiä saman katon alle.
– Hyvä esimerkki tästä on Piispankadun uusi innovaatiokeskittymä, johon houkutellaan kansainvälisen tason yrityksiä, pieniäkin. Yhteistä näille on se, että ne ovat jo alkuvaiheessa hyvin kilpailukykyisiä. Keskittymästä löytyy kaikki yritysten tarvitsema infra kasvuun.
Teksti: Katja Hautoniemi
Kuvat: Jarno Hiltunen
TKI-kompassi-hanke toteutetaan Varsinais-Suomen liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) määrärahalla.
