HealthBIO-tapahtuma keräsi lähes 200 kävijää Turkuun keskustelemaan Life Science -alan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Alalle on syntynyt viimeisen vuoden aikana uusia yrityksiä hieman aiempaa vilkkaampaan tahtiin, vienti on lisääntynyt ja yritysostoja tapahtuu jatkuvasti. Vuonna 2023 ensimmäistä toimintavuottaan aloittava Lääkekehityskeskus tähtää parantamaan suomalaisen tutkimusosaamisen viemistä markkinoille, kansainvälisestikin.
Health-kärkialan johtaja Tero Piispanen aloitti perinteisesti HealthBIO-tapahtuman vuosittaisella alan tilannekatsauksellaan. Hänen mukaansa Life Science -alan vienti, liikevaihto ja työllisyys Suomessa ovat nyt ennätyksellisen korkealla tasolla. Alalle on syntynyt viimeisen vuoden aikana 17 uutta yritystä, joista kuusi Turun seudulle.
”Uusien yritysten perustamismäärässä on nähtävissä pieni nouseva trendi muutaman laskuvuoden jälkeen”, Piispanen kertoi.
Samaan aikaan pienten ja keskisuurten yritysten yhdistymiset isoihin lääkealan yrityksiin sekä yritysostot ovat kasvussa, mikä kertoo suurten yritysten mielenkiinnosta suomalaista osaamista kohtaan sekä alan aktiivisuudesta.
”Tämä on hieno asia alalle, toisaalta suomalaisen teollisuuden kannalta yrittäjävetoisuus vähenee, mikä tulee jollain tavalla muuttamaan markkinadynamiikkaa. Pitäisi miettiä, miten keskisuuret yritykset kiinnostaisivat alalla enemmän osana verkostoa. Tällä hetkellä usein vasta kansainvälisen yhtiön omistamana yrityksillä on mahdollisuudet laajemmin kansainvälisille markkinoille”, Piispanen mietti.
Myös investoinnit alan tuotannossa sekä lääke- että diagnostiikkateollisuudessa ovat Suomessa vahvassa kasvussa.
Kaiken kaikkiaan Piispasen mukaan lääkealalla on tapahtunut Suomessa paljon muutoksia lähivuosina, mikä kertoo siitä, että ala on kypsynyt.
Lääkekehityskeskus aloittaa toimintansa ensi vuonna
Iso uusi avaus Suomen Life Science -alalle on Turkuun perustettu Lääkekehityskeskus, joka aloittaa toimintansa konkreettisesti vuonna 2023. Lääkekehityskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Jyrki Liljeroos kertoi HealthBIO-yleisölle keskuksen taustoista, nykytilanteesta ja seuraavista toimenpiteistä. Hallituksen päätös pääomittaa Lääkekehityskeskusta 20 miljoonalla mahdollisti toiminnan konkreettisen suunnittelun.
Seuraavaksi Lääkekehityskeskukselle palkataan muun muassa toimitusjohtaja ja muu ylin johto.
”Tärkeä askel on nyt myös rakentaa luottamusta avainsidosryhmien kanssa sekä muodostaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyö- ja partneriverkostoa”, Liljeroos sanoi.
Lääkekehityskeskuksen missiona on asiantuntijaorganisaationa rakentaa silta akateemisen tutkimuksen ja kaupallistettujen lääkekehityshankkeiden ja innovaatioiden välille luomalla valmiuksia yhteistyöhön sekä antamalla rahallista tukea.
”Lääkekehityskeskuksen päämäärä on auttaa yrityksiä, startupeja, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja muita sidosryhmiä kulkemaan tie tutkimuksesta kaupalliseksi tuotteeksi tai palveluksi. Luomme toimintaedellytyksiä suomalaisen Life Science -osaamisen eteenpäin viemiselle yhtenäisenä yhteisönä. Pyrimme myös saamaan kansainvälisesti isot yhtiöt kiinnostumaan suomalaisista yrityksistä.”
Vaikka Lääkekehityskeskuksen kotipaikka on Turku, toimintaympäristönä on koko Suomi.
”Lääkekehityskeskus ei luo kilpailua kansallisesti, vaan kansainvälisesti. Emme välttämättä voi kilpailla määrällä isoja maita vastaan, mutta laadulla kyllä.”
Muita puhujia tämän vuoden HealthBIOssa olivat Innovestor Ventures Ltd:n Pekka Simula, Salofa Oy:n Mika Saramäki, Syrinx Bioanalytics Ltd:n Sari Liitti, Janssen Finland Oy:n Nina Ekholm-Wenberg sekä Bayer Nordic SE:n Arto Pakkalin. Tilausuuden avasi Antti Viitanen Novartis Finland Oy:sta.
Päivän aikana muisteltiin myös kesällä edesmennyttä lääkekehitysalan uranuurtajaa Risto Lammintaustaa, joka oli muun muassa vahvasti mukana Lääkekehityskeskuksen suunnittelussa sekä merkittävänä hahmona HealthBIO-tapahtuman syntymisen takana.