- Turun seutu arvioitiin yritysystävällisyyttä selvittävässä tutkimuksessa neljännelle sijalle
- Kuntataloudessa ja yrittäjyysaktiivisuudessa Turun seudun tulos oli kärkiluokkaa
- Kuntakohtaisissa arvioissa Lieto ja Naantali jatkavat valtakunnan kärjessä, Kaarina sijoittui kuudenneksi
Turun seutukunta on edelleen Suomen yritysystävällisimpiä alueita, ilmenee EK:n tekemästä Kuntaranking-tutkimuksesta. Seutu on maan kärkeä varsinkin kuntataloudessa ja yrittäjyysaktiivisuudessa. Tutkimukseen sisältyvän yrityskyselyn arvioissa alue on lähempänä koko maan keskitasoa.
Turun seudun neljäs sija perustuu eritoten kuntatalouden ja yrittäjyysaktiivisuuden vahvoihin tunnuslukuihin. Yrityskyselyssä alue sijoittui parhaiten alueellista sijaintia koskevassa arviossa.
Turun seudulla toimivista yrityksistä 38 prosenttia piti oman kunnan elinkeinopolitiikkaa hyvänä ja 24 prosenttia arvioi sen heikoksi. Saldoluku on siten +14, joka on 3 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Luku on myös selvästi koko Suomen keskiarvoa (+7) korkeampi.
Yleistä yritysilmapiiriä arvioitiin Turun seudun yrityksissä keskimääräistä myönteisemmin. 47 prosenttia piti sitä hyvänä ja 27 prosenttia arvioi sen heikoksi, eli saldoluku on +20, jossa nousua on 2. Yleisellä yritysilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa kuntapäättäjien ja -virkamiesten yrittäjyystuntemusta, alueen yritysten tarpeiden tunnistamista ja suhtautumista yrityksiin.
Myös kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys oli yritysten mielestä varsin samalla tasolla kuin vuonna 2019. Tyytyväisiä oli 38 prosenttia ja tyytymättömiä 31 prosenttia, saldoluku siis +7, kun koko Suomen tasolla luku oli -1. Yrityslähtöisyydellä tarkoitettiin yritysvaikutusten huomiointia sekä esimerkiksi kaava-, lupa-, ym. päätöksenteon sujuvuutta.
Turun seudulla myös kehittämiskohteita
Julkisten yrityspalvelujen tilannearvoissa ei ollut tapahtunut muutoksia kahden vuoden takaiseen. Edelleen yrityksistä 19 prosenttia arvioi niiden olevan hyvällä tasolla ja 32 prosenttia piti niitä heikkoina.
– Positiivista on, että olemme kokonaisarviossa edelleen suurten kaupunkiseutujen joukossa ykkönen. Meillä on kuitenkin edelleen paljon parannettavaa siinä, miten yrityspalvelujamme kokonaisuudessaan tarjotaan. Toivomme että tekemämme palvelu-uudistukset alkavat konkretisoitua yrityksille parempana asiakaskokemuksena, kommentoi Turun seudun kehitysyhtiö Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen.
Tutkimustuloksia arvioinut turkulaisen Stera Technologies Oy:n toimitusjohtaja Jussi Ohlsson nosti yrityksensä näkökulmasta positiivisena esiin Turun yliopiston tuoreen teknillisen tiedekunnan.
– Se on tuonut paljon positiivista oppilaitosyhteistyöhön ja se on piristänyt myös Turun ammattikorkeakoulun ja Turun ammatti-instituutin yhteistyötä yritysten kanssa. Se myös houkuttelee oikeanlaisia yrityksiä seutukunnalle.
Turun seudulla nähdään yhä samaa ilmiötä, joka pätee yleisemminkin Suomessa: useimpien kehyskuntien kuntapäättäjät saivat yrityksiltään hieman positiivisempaa palautetta verrattuna keskuskaupungin saamiin arvioihin. Arviot ovat kuitenkin lähempänä toisiaan kuin kaksi vuotta sitten. Ohlsson nosti pohdittavaksi asian myös laajemmasta näkökulmasta.
– Esimerkiksi meillä eri paikkakunnat eivät suinkaan kilpaile keskenään. Meille yrityksenä kilpailijat ovat pääosin Suomen ulkopuolella, pääasiallisesti Euroopassa tai Pohjoismaissa. On hyvä muistaa, että meidän rima on syytä laittaa niin, ettei vain mietitä miten Suomen sisällä pärjätään, vaan myös benchmarkataan ja katsotaan miten liike-elämä ja kunnat toimivat esimerkiksi Euroopassa, ja mitä hyviä asioita sieltä olisi kopioitavissa.
Länsi-Suomi päihittää Itä-Suomen
Myös yritysten mahdollisuuksia päästä tuottamaan kunnan palveluita ja osallistua julkisiin hankintoihin arvioitiin kriittisesti. Tässä Turun seudun tulokset vastasivat maan keskiarvoa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös tarkemman kuntatason tuloksia, mutta ne ovat seutuvertailua suuntaa antavampia. Niissä Turun seudun kunnista Lieto ja Naantali olivat pienempien kuntien vertailun kaksi parasta Kaarina kuudennen sijan vahvistaessa seudun kovaa tulosta. 20 suurimman kaupungin vertailussa Turku oli sijalla 11.
Lounais-Suomen kokonaistulosta oli Turun seudun lisäksi rakentamassa Turun seudun edelle sijoittuneet Rauma ja Salo. Koko Suomen ykkösenä oli kahden vuoden takaisessakin listauksessa kärkipaikan ottanut Seinäjoki. Neljän kärki oli tärkeä tekijä sille, että koko tutkimuksessa Länsi-Suomen seutukunnissa yritysystävällisyys arvioitiin Itä-Suomea paremmaksi. Kymmenen kärkiseudun joukkoon mahtui Itä-Suomesta ainoastaan Joensuu seutukunta.
EK:n kuntaranking 2021
Vertailun 25 seutukuntaa paremmuusjärjestyksessä
- Seinäjoen seutukunta
- Rauman seutukunta
- Salon seutukunta
- Turun seutukunta
- Helsingin seutukunta
- Jyväskylän seutukunta
- Kokkolan seutukunta
- Tampereen seutukunta
- Joensuun seutukunta
- Vaasan seutukunta
- Lahden seutukunta
- Ylä-Savon seutukunta
- Porin seutukunta
- Kuopion seutukunta
- Hämeenlinnan seutukunta
- Kemi-Tornion seutukunta
- Rovaniemen seutukunta
- Oulun seutukunta
- Kajaanin seutukunta
- Lappeenrannan seutukunta
- Mikkelin seutukunta
- Raaseporin seutukunta
- Savonlinnan seutukunta
- Kouvolan seutukunta
- Kotka-Haminan seutukunta
Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Vertailussa oli 25 seutua. Turun seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.