Tämä artikkeli on osa Varsinais-Suomen liiton rahoittaman TKI-kompassi-hankkeen artikkelisarjaa, jossa tutustutaan Turun seudun yritysten tekemiin TKI-investointeihin.
Kalantilainen Vahterus suunnittelee ja valmistaa levylämmönsiirtimiä pääasiassa prosessi- ja kemianteollisuuden, energia-alan sekä kylmä- ja lämpöpumppualan tarpeisiin. Tuotekehitys on osa yrityksen perimää, sillä jokainen tuote suunnitellaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Vaikka Vahteruksen lämmönsiirrin on itsessään varsin yksinkertaisen näköinen komponentti, yhtiön perustajan Mauri Konnun leikkisästi pyykkilaudaksikin nimeämä pyöreä metallikappale, ei yhtiö juurikaan tarjoa valmista hyllytavaraa.
– Asiakkaalla on tietty omannäköinen prosessi, johon me suunnittelemme sopivan lämmönsiirtoratkaisun, yhtiön tuotekehityksestä vastaava teknologia- ja kehitysjohtaja Valtteri Haavisto kertoo.
Vahteruksella tehdään siten joka päivä jotain uutta. Aina ei tietenkään lähdetä nollasta liikkeelle, osa ratkaisuista on toistuvia. Silti voi huoleti sanoa, että tuotekehitys on osa yli 130 insinööriä työllistävän yrityksen sisintä olemusta.
Käytännössä se tarkoittaa tuotteen toimivuuden kehittämistä, sen tutkimista miten lämpö siirtyy nesteen tai kaasun virratessa levyjen välissä.
– Levyjen kääntäminen muutamalla asteella muuttaa jo turbulenssia sen sisällä, jolloin lopputulema on eri, Haavisto sanoo.
– Mitä enemmän me ymmärrämme virtaustekniikasta ja lämmönsiirrosta ilmiönä, sitä paremmin kehittäminen sujuu. Testaaminen ja laskelmat ovatkin tärkeä osa työtämme.
Tuotekehitys on ongelmien ratkaisua
Vahteruksen kasvutavoite on kunnianhimoinen. 12 prosentin vuosittaisella kasvulla liikevaihdon on vuosikymmenen loppuun mennessä määrä kaksinkertaistua jo 200 miljoonaan euroon.
– Kun kasvusta puhutaan säännöllisesti, se muodostuu osaksi yrityksen arkea. Kunnianhimon lisääntyessä kaikki ymmärtävät, että kehittyminen edellyttää rohkeutta tehdä uusia asioita.
Uusiutuminen on lämmönsiirtoalalla kuitenkin hyvin hidasta. Vahteruksenkin tuote on ollut markkinoilla jo kolmekymmentä vuotta ja kilpailevat tuotteet ovat toista sataa vuotta vanhoja.
– Meidän ei ehkä samalla tavalla tarvitse pelätä, että kaikki muuttuisi yhdessä yössä, kuten esimerkiksi elektroniikka- tai digialalla. Mutta jos valmistamamme tuote ei pärjää markkinoilla, tai huomaamme ettei se ole riittävän hyvä, sitä pitää tietenkin kehittää.
Lähtökohtaisesti tuotekehitys on Haaviston mielestä ongelmanratkaisua.
– Suurin draiverimme on se, kun toteamme että “ai vitsit, tämähän ei toimi”, Haavisto pohtii.
– Siitä lähtee kysymysten tulva liikkeelle; miksi tuote ei toimi, mitä voisimme tehdä parantaaksemme sitä, ja ymmärrämmekö riittävästi termodynamiikkaa, että kykenemme siihen.
Usein myös asiakkaan tarve sysää kehitysprosessin liikkeelle.
– Joskus meillä ei ole tarjota hyvää ratkaisua asiakkaan tarpeeseen. Lähdemme silloin protoamaan ja testaamaan ratkaisua, ja jos kaikki näyttää hyvältä, kehitämme siitä standardin.
Yhteistyössä asiakkaan kanssa
Haavisto kokee kehitystyön kaikkein tehokkaimmaksi, kun sitä tehdään asiakkaan kanssa yhdessä. Siilossa ei tuotekehitystä parane tehdä, sillä se saattaa kostautua myöhemmässä vaiheessa.
– Jos me omassa bunkkerissamme kehitämme jotain ja tuomme sen kolmen vuoden päästä markkinoille, markkinat ovat saattaneet muuttua ja asiakkaillakin on jo uudet tuotteet kierrossa. Periaatteeni on ehkä vähän tylsä, mutta mielestäni markkinoille voi hyvin tuoda pikkaisen vajaan tuotteen.
Klassisena esimerkkinä kehitysvaiheessa olevan tuotteen onnistuneesta lanseerauksesta Haavisto pitää Applen iPhone-julkaisua lähes 20 vuotta sitten.
– Malli oli silloin aivan surkea, mutta nyt meillä kaikilla on iPhone, hän sanoo.
– Hieman vajaan tuotteen startti on tyly, mutta siitä oppii, ja silloin pysyy kehityksen kelkassa mukana. Apple uskalsi mennä markkinoille ennen kuin oma tuote oli täydellinen, ja valloitti ne komeasti.
Välillä kehitystyössä tulee virheliikkeitä; joskus tuote on markkinoille liian keskeneräinen, välillä sitä on viilattu liian pitkään. Siksi yrityksen kannattaa pysyä tiiviissä kontaktissa asiakkaan kanssa.
– Meidän täytyy kuunnella asiakastamme ja tietää, mitä he haluavat. On myös ensiarvoisen tärkeää seurata sitä mihin maailma on menossa, muuttuuko vaikka regulaatio taikka tapa toimia. Esimerkiksi energia-ala on todella kiinnostavassa vaiheessa tällä hetkellä. Maailmalla valmistellaan myös valtavia vedyn hyödyntämiseen ja hiilidioksidin talteenottoon liittyviä pilottihankkeita, joista ei vielä tiedä missä vaiheessa niissä päästään todellisiin investointeihin. Näitä seuraamme suurella mielenkiinnolla.
Ota yhteyttä
Etsitkö kipinää liiketoiminnan kasvuun, haluatko verkostoitua vai ratkotko rahoitusmahdollisuuksia? Me autamme sinua kehittämään liiketoimintaasi ja löytämään kasvumahdollisuuksia.
Kaikki Business Turun palvelut ovat maksuttomia.
Teksti: Katja Hautoniemi
Kuvat: Jarno Hiltunen ja Vahterus Oy
Business Turku: Lotta Kujanpää, Mikko Suhonen
TKI-kompassi-hanke toteutetaan Varsinais-Suomen liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) määrärahalla.
