Tämä artikkeli on osa Varsinais-Suomen liiton rahoittaman TKI-kompassi-hankkeen artikkelisarjaa, jossa tutustutaan Turun seudun yritysten tekemiin TKI-investointeihin.
Salon IoT Campuksella pitää majaa mahdollisesti maailman pienin eläinlääkeyhtiö, Vetcare Oy, joka on onnistunut itse kehittämään lääkkeen alusta markkinoille asti.
Yrityksen perusti kolmisenkymmentä vuotta sitten kolme eläinlääkäriä, Kalevi Heinonen, Tuomas Kärkkäinen ja Jukka Kuussaari, eläinlääkkeitten maahantuontiyritykseksi. Kollegoilla – ja eläimillä – oli tarvetta lääkkeille, joilla ei Suomessa ollut jakelijaa.
Lääkekehitykseen toiminta laajeni, kun viivan alle alkoi jäädä varoja. Perustajakolmikko tuumi, voisiko lääkkeitä alkaa kehittää itse.
– Kaikilla perustajilla on aina ollut vahva kehittämisen eetos, Olli Kuussaari, Vetcaren nykyinen toimitusjohtaja sanoo.
Tänään yritys on saanut kehitettyä valmiiksi useamman pienemmän tuotteen ja kolme isompaa hanketta, joista yksi, probiootin tyyppinen rehuvalmiste, on ollut jo jonkin aikaa markkinoilla. Vuonna 2022 lanseerattiin Yhdysvalloissa Zenalpha, uudenlainen innovatiivinen eläinten rauhoite, joka ei rasita etenkään huonokuntoisten ja vanhojen koirien sydäntä.
Kehitystä pääosin omalla kassalla
Tänä vuonna toinen Vetcaren lääke sai myyntiluvan. Se on harvinaista eikä aina itsestäänselvää. Lääkekehityksessä prosessit voivat olla todella pitkiä, jopa 15 vuotta, ja ne vaativat aina suuria investointeja.
Juuri pandemian kynnyksellä valmistuneen Zenalphan kohdalla riskit olivat pandemian takia realisoitua, Kuussaari kertoo. Silloin Yhdysvaltojen viranomaiset keskittyivät yksinomaan ihmisille suunnattuihin lääkeisiin, jolloin Vetcaren tuote juuttui lupaprosessiin.
Lopulta odotus kesti kaksi vuotta ja lääke saatiin lanseerattua vuonna 2022.
– Kun yritys tekee tuotekehitystä pääosin omalla kassavirralla ja lähes koko tulos on monena vuotena investoitu kehitystyöhön, kaiken pysähtyminen on kylmän hien otsalle nostattava hetki. Pienistä asioista voi yhtäkkiä tulla hyvinkin jännittäviä, Kuussaari sanoo.
Siksi Vetcarellakin ajatuksena on muuttaa toimintatapaansa jatkossa.
– Emme ensisijaisesti enää havittele sitä, että tekisimme lääkkeet yksin tai itse loppuun asti, Kuussaari kertoo.
– Tavoitteena on kasvattaa tuotesalkku jopa 15 lääkeaihioon, joista osa kehitetään proof-of-concept vaiheeseen, jonka jälkeen osa ehkä myydään, osa kehitetään itse valmiiksi.
Kaipaako yrityksesi tukea esimerkiksi tutkimusyhteistyöhön, tuotekehitykseen tai kaupallistamiseen? Business Turun asiantuntijat auttavat sinut oikealle raiteelle.
Eläinlääkekehityksen projektinjohtoa
Vetcarella ei ole omaa tuotantoa eikä omia laboratorioita, vaan se on erikoistunut eläinlääkekehityksen projektinjohtoon. Vuosien varrella sille on kertynyt osaamista eritoten siitä, miten idea saadaan liikkeelle ja unelmista tehdään totta.
Tässä Kuussaari näkee yrityksen tulevaisuuden.
– Pienellä toimijalla ei ole mitään järkeä ylläpitää valtavaa tutkija-armeijaa, Kuussaari kertoo. Yrityksen lääkkeet syntyvät yhteistyössä sekä Helsingin että Turun yliopistojen ja lukuisten eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa.
Toimintamalli on tehnyt yrityksestä erityisen tehokkaan lääkkeiden kehittäjän.
– Kyllä se meidän nische on se, että pystymme toimintatavallamme tehokkaasti kehittämään lääkkeitä – myös kustannusmielessä.
Projektinjohtokonseptissa on Kuussaaren mielestä jopa vientipotentiaalia.
– Koemme, että olemme vielä konseptoinnin alkuvaiheessa, ja haluamme kehittää tuotekehitys- ja projektinjohtomalliamme entistä paremmaksi. Vaikka ala on konservatiivinen, tässä on sellaista potentiaalia, johon kannattaa panostaa. Näyttää vahvasti siltä, että tälle on kysyntää.
Yrityksen lääkkeet syntyvät yhteistyössä sekä Helsingin että Turun yliopistojen ja lukuisten eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa.
Nopean kasvun markkinat
Ideat Vetcaren uusiin lääkkeisiin ovat usein syntyneet arjen tarpeesta.
– Jotkut lääkeaihiot ovat syntyneet ihan sitä kautta, että yksittäinen eläinlääkäri on saattanut sanoa, että jokin lääke voisi olla hyvä. Olemme sitten miettineet, että onko siinä ideaa ja kaupallista potentiaalia, Kuussaari avaa.
Potentiaalia on myös humaanipuolen lääkkeissä, sillä osaa voidaan ehkä käyttää myös eläimille. Myös jollekin tietylle eläinlajille kehitetyn lääkkeen laajentaminen koskemaan myös muita eläinlajeja voi olla mahdollista.
Tämäntyyppinen luova ideointi on ollut mahdollista laajasti lääkealalla toimivan yhtiön tiiviin verkoston ansiosta. Arvoketjun eri vaiheissa mukana oleminen kerryttää valtavasti dataa.
– Se auttaa kehityshankkeissa, Kuussaari sanoo.
– Projektinjohtomalliin panostaminen tarkoittaa kuitenkin aiempaa ammattimaisempaa ja tehokkaampaa ideoiden keräämistä, jotta saamme kasvatettua projektisalkkuamme.
Markkinarakoa on, sillä eläinlääkintämarkkinan odotetaan kasvavan jopa 90 miljardiin euroon vuoteen 2034 mennessä.
Lääkekehityksessään yhtiö tähtää pieniin, 10–30 miljoonan euron vuosimyyntiä tuottaviin lääkkeisiin. Eläinlääketeollisuuden suuret toimijat, joilla on isot omat tuotekehitysyksiköt, keskittyvät paljon suurempiin, satoja miljoonia elinkaarensa aikana tuottaviin tuotteisiin.
– Samalla ne ovat toimijoina vähän kankeita, Kuussaari pohtii.
– Innovatiivisena salolaisena perheyhtiönä pystymme tekemään työtämme alihankintatyyppisesti paljon niitä tehokkaammin. Koemme, että eläimillä on vielä paljon sairauksia, joita ei hoideta ja joihin ei ole hyviä lääkkeitä. Velvollisuutemme on olla mukana kehittämässä niitä.
Ota yhteyttä
Etsitkö kipinää liiketoiminnan kasvuun, haluatko verkostoitua vai ratkotko rahoitusmahdollisuuksia? Me autamme sinua kehittämään liiketoimintaasi ja löytämään kasvumahdollisuuksia.
Kaikki Business Turun palvelut ovat maksuttomia.
Teksti: Katja Hautoniemi
Kuvat: Jarno Hiltunen
Business Turku: Lotta Kujanpää, Pia Lappalainen
TKI-kompassi-hanke toteutetaan Varsinais-Suomen liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) määrärahalla.
