Diagnostiikkayritys ArcDian pitkäjänteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) yhdessä alueen korkeakoulujen kanssa on synnyttänyt maailmalla uniikin terveysratkaisun hengitystieinfektioiden diagnosoimiseen. Koronapandemian aiheuttama markkinahäiriö ja sääntelyn kiristyminen johtivat siihen, että ArcDia on nykyään ainut suomalainen yritys, joka kehittää ja valmistaa tuotteita hengitystieinfektioiden diagnostiikkaan.
Kaipaako yrityksesi vauhtia esimerkiksi tutkimusyhteistyöhön, tuotekehitykseen, kaupallistamiseen tai kansainvälistymiseen? Business Turun asiantuntijat ovat tukenasi.
Flunssakausi on edelleen vauhdissa, ja ”kaikenlaista on liikkeellä” -kommentti kuuluu monessa keskustelussa. Turkulainen ArcDia ei kuitenkaan tyydy arvailemaan. Yritys on kehittänyt antigeenitestaukseen perustuvan mariPOC-diagnoosijärjestelmän, joka analysoi yhdestä potilasnäytteestä jopa 11 vakavinta, mahdollisesti sairaalahoitoa vaativaa hengitystieinfektiota 15–20 minuutissa.
– Perusperiaate on yksinkertainen: potilaalta otetaan terveydenhuollossa näyte, joka asetetaan automatisoituun laitteeseen, josta tulokset saadaan lähes välittömästi. Testin voi tehdä esimerkiksi sairaanhoitaja, eikä laboratorion erikoiskoulutusta tarvita, kertoo ArcDian toimitusjohtaja Janne Koskinen.
ArcDian tavoitteena on parantaa infektioiden diagnostiikan sekä oikea-aikaisen ja täsmällisen hoidon laatua jo taudin alkuvaiheessa. Esimerkiksi influenssan kestoa ja oireita voi lyhentää siihen tarkoitetulla lääkkeellä.
– Jos hengitystieinfektiot diagnosoitaisiin aina varhain ja hoito kohdistettaisiin oikein, yhteiskunnalliset säästöt olisivat merkittävät sairauspoissaolojen ja vakavien taudinkuvien vähenemisen ansiosta, Koskinen toteaa.
Nykyään ArcDia on diagnoosimenetelmällään markkinajohtaja Suomessa yksityisellä terveydenhuollon sektorilla, minkä lisäksi sitä käytetään 15 eri maassa. Viimeisimpänä yritys aloitti yhteistyön Pihlajalinnan kanssa.
Yhteistyöllä laboratorioista markkinoille
ArcDian menestys nojaa vahvasti korkeakouluyhteistyöhön ja tieteelliseen perustaan. Yrityksen tarina alkoi 1990–2000-lukujen vaihteessa Turun yliopiston Biofysiikan laboratoriossa, jossa Janne Koskinen aloitti kesätöissä vuonna 2002. Jo tuolloin tavoitteena oli kehittää nopea ja tarkka menetelmä infektiotautien tunnistamiseen.
Vuonna 2008 Koskisen väitöskirja vahvisti teknologian toimivuuden. Yhteistyö Turun yliopiston eri laitosten, Turun ammattikorkeakoulun sekä yrityksen välillä tuki kehitystä ja teknologian kypsymistä kohti markkinoita. Tutkimustyötä rahoitti merkittävästi mm. Suomen Akatemia. Lopulta Turun seudun lääkäreiltä tuli teknologiankehittäjille pyyntö kehittää laite, jolla voidaan tunnistaa nopeasti useita taudinaiheuttajia jo hoitopaikassa, eikä vain keskitetyssä laboratoriossa.
Työn tuloksena syntyi ArcDian päätuote mariPOC-analyysilaite, joka tuli markkinoille vuosina 2010–2011. Aluksi laitteella testattiin hengitystieinfektioita, myöhemmin myös suolistoinfektioita.
Yhteistyö yrityksen ja Turun seudun korkeakoulujen kanssa on jatkuvaa.
– Meillä on vuosittain opiskelija kehittämässä tuotteitamme opinnäytetöiden kautta, ja moni työllistyy suoraan meille. Tutkimustyö yrityksessä on erinomaista perehtymistä, Koskinen kertoo.
Koronapandemia vauhditti pikatestauksen suosiota
Koronapandemian aikana tarve pikatesteille ja nopeille tuloksille kasvoi ja muutti markkinaa. Antigeenitesti oli nopeampi ja luotettavampi kuin PCR-tekniikka tunnistamaan tartuttavat potilaat sekä ne, jotka voivat hyötyä lääkehoidosta.
MariPOC-laitteilla tehdyt tulokset kerätään lisäksi mariCloud-pilvipalveluun, jonka avulla voidaan seurata epidemioiden kehittymistä alueellisesti, myös koronapandemian aikana.
– Infektioiden tilannekuvapalveluun on pääsy muun muassa THL:n asiantuntijoilla ja asiakkaillamme terveydenhuollossa, ja sitä hyödynnetään esimerkiksi influenssakauden alkamisen arvioinnissa, Koskinen kertoo.
Yrityksen teknologiasta valmistui tammikuun lopulla jo seitsemäs väitöskirja. ArcDian T&K-päällikkö Juha Koskisen väitöskirja todisti, että näytteenottopaikassa tehty antigeenipikatesti on tarkin ja tehokkain menetelmä oikean diagnoosin ja hoitopäätöksen tekemisessä.
– Tieteellisen näytön mukaan tarkin menetelmä ei ole muodissa pitkään olleet geenitestit eli niin sanotut PCR-testit, vaan juuri ArcDian menetelmä, joka mittaa antigeenien eli virusten ja bakteerien rakenneosia, Janne Koskinen avaa.
Turun seudun ekosysteemi luo vahvan pohjan kasvulle
Ekosysteemin toimiva yhteistyö on erityisesti terveysalan kasvulle elintärkeää. Koskisen mielestä Turussa on poikkeuksellisen vahva korkeakoulujen ja yritysten välinen innovaatioekosysteemi.
– Tämä on luonteva ympäristö, jossa soveltava tutkimus ja kaupallistaminen kulkevat käsi kädessä, Koskinen sanoo.
Yhteistyökumppaneita yritys on löytänyt myös Business Turun kautta muun muassa vuosittaisen HealthBIO-tapahtumasta, jota Koskinen pitää toimialan tärkeimpänä foorumina tavata laajasti kollegoita eri yrityksistä.
– Terveysala on erittäin tutkimus- ja kehitysintensiivinen. Pitkäjänteiset innovaatiot syntyvät avoimessa yhteistyössä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Avointa yhteistyötä pitäisi olla enemmän, Koskinen pohtii.