Kestävän talouskasvun saavuttaminen vaatii malttia, mutta lupauksia herättäviä merkkejä on ilmassa. Tämä oli Laboren Mika Malirannan viesti Kasvua ja kohtaamisia -seminaarissa 10.6. Vierailukeskus Joessa. Business Turun järjestämässä seminaarissa tutkailtiin tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatioyhteistyön mahdollisuuksia monesta vinkkelistä.
Laboren johtajan ja Turun yliopiston professorin Mika Malirannan mukaan täytyy katsoa pinnan alle yritystasolle, jos haluaa ymmärtää kansantaloutta. Hän ampui alas myytin siitä, että Suomen talouskehityksessä ei olisi tapahtunut 20 vuoteen mitään. Kehitystä kuvaa paremmin v-käyrä.
Kriisivuodet hän sijoitti vuoteen 2008–2015. Silloin Suomesta tuhoutui Nokian alasajon myötä valtava määrä korkean tuottavuuden työpaikkoja. Vaikutukset heijastuivat myös lukuisiin muihin elektroniikkateollisuuden ja palvelusektorin yrityksiin, jotka olivat tuottavia Nokian ansiosta.
Uusien, korkean tuottavuuden työpaikkojen synnyn taustalla on taloustieteilijöiden mukaan kolme vaihetta. Ensin yritykset satsaavat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja syntyy patentteja. Seuraavassa vaiheessa uusia teknologioita kokeillaan ja otetaan käyttöön markkinoilla.
Malirannan mukaan vaikutukset kansantalouteen alkavat näkyä vasta kolmannessa vaiheessa, kun pienistä korkean tuottavuuden yrityksistä kasvaa keskisuuria ja suuria korkean tuottavuuden yrityksiä.
– Jos nämä vaiheet laskee yhteen, niistä tulee yhteensä helposti parikymmentä vuotta. Ja tämä on ihan normaalia talouden kehitystä.
Talouskasvu kytee nuorissa yrityksissä
Maliranta kaivoi monia lupaavia merkkejä taloustilastoista ja tutkimuksista. Suomalaiset pk-yritykset ovat Tanskan ja Ruotsin vauhdissa T&K-satsauksissaan. Suomen ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat lisänneet T&K-toimintaansa voimakkaasti.
Lisäksi tutkijakoulutetun T&K-henkilöstön määrä on kasvanut yrityksissä merkittävästi. Malirannan mukaan liiketoiminnan skaalautumisessa ja vientimenestyksessä juuri vahvalla T&K-pohjalla on iso merkitys.
– Ja nimenomaan keskisuurten yritysten vienti on voimakkaassa kasvussa, Maliranta sanoi.
Keskusteluosuudessa hän korosti, että innovaatiopolitiikassa päästään parhaaseen tulokseen, kun korkeakoulujen ja yritysten innovaatiotoimintaa kehitetään käsi kädessä.
– Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta ei valitettavasti tunnu olevan sitä, kun seuraa aiheesta käytävää keskustelua. Suomessa tehdään edelleen päinvastaista politiikkaa korkeakoulujen perusrahoituksen osalta. Se ei ole kovin rohkaisevaa.
Kaipaako yrityksesi tukea esimerkiksi tutkimusyhteistyöhön, tuotekehitykseen tai kaupallistamiseen? Business Turun asiantuntijat auttavat sinut oikealle raiteelle.
Paljon meneillään, lisää tarvitaan
Signified Oy:n Riitta Birkstedt puhui korkeakoulujen ja yritysten TKI-yhteistyöstä Turun ja Varsinais-Suomen näkökulmasta. Alueellisen työryhmän selvitys pohjaa paikallisten toimijoiden haastatteluihin ja vuorovaikutuksellisiin työpajoihin. Työtä on tukenut Sitra.
Selvityksen mukaan tuloksellinen TKI-yhteistyö lähtee yritysten konkreettisista tarpeista sekä korkeakoulujen ja yritysten aidosta, jatkuvasta vuoropuhelusta. Yritysten ja korkeakoulujen strategiset kumppanuudet luovat pohjaa pitkäaikaiselle yhteistyölle.
Lisäksi yhteiset alustat ja infrastruktuurit madaltavat yhteistyön kynnystä. Yliopistojen tohtoriohjelmien on koettu vahvistavan tieteen ja työelämän yhteyttä. Business Finlandin rahoitusinstrumenttien nähdään vauhdittavan tutkimuslähtöistä kasvua.
Birkstedtin mukaan tarvitaan myös uusia toimenpiteitä: pysyviä, elinkeinoelämää palvelevia toimintamalleja, rahoitusta uudenlaisen yhteistyön juurruttamiseksi ja yrityksille relevantteja TKI-palveluita.
– Ja jotta voimme tarjota aidosti vaikuttavia palveluita, täytyy kerätä ja analysoida dataa systemaattisesti, jotta hahmotamme, missä tarpeet ja tarjonta aidosti kohtaavat.
Tavoitteena pitkäjänteinen teollisuuspolitiikka
Ylijohtaja Juhapekka Ristola työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) toi seminaariin teollisuuspolitiikan tuulia. Hän totesi, että joulukuussa julkaistua teollisuuspoliittista strategiaa voi syystä arvostella turhan abstraktiksi.
Tämä on Ristolan mukaan tietoinen valinta. Strategia viedään seuraavaksi selontekomenettelyyn eduskuntaan. Ideana on hakea selonteolle hallitusta laajempi poliittinen tuki.
– Pyrimme siihen, että myös seuraava hallitus olisi valmiimpi ottamaan tämän määrätietoisen elinkeinopoliittisen lähestymistavan omalle agendalleen.
TEM:n johtava asiantuntija Harri Länsipuro kertoi, että valtion T&K-rahoitus kasvaa vuosina 2023–2030 noin 2,35 miljardista noin 4,31 miljardiin euroon.
Länsipuro korosti, että kasvu edellyttää visionääristä rohkeutta, uudistumisen- ja uudistamisenhalua sekä selkeät tavoitteet siitä, mitä kohden halutaan mennä. TKI-toiminta on hänen mukaansa väline ja TKI-rahoitus katalyytti tämän toteuttamiseen.
– Miettikää asioita ylitse omien siilojen, ylitse perinteisten rajojen. Näin saamme parhaita kasvun aihioita aikaiseksi.
Teksti ja kuvat: Heidi Pelander
Business Turku: Lotta Kujanpää, Pia Lappalainen