Tämä artikkeli on osa Varsinais-Suomen liiton rahoittaman TKI-kompassi-hankkeen artikkelisarjaa, jossa tutustutaan Turun seudun yritysten tekemiin TKI-investointeihin.
NEcOLEAP-veturiohjelma on tuonut ison tukun uusia ratkaisuja entistä energiatehokkaampien ja vähäpäästöisempien risteilyalusten rakentamiseen. Meyer Turun telakalla innovointi on kaikkien asia.
Laivateollisuuden suuri murros. Uudet teknologiat, vihreä siirtymä ja digitalisaatio. Näihin teemoihin keskittyy tutkimus- ja tuotekehitystyö (T&K) Meyer Turun telakalla. Ja uudet, toimivat ratkaisut halutaan tuoda käytäntöön mahdollisimman tehokkaasti.
Tuotekehitysosaston päällikkö Liina Vahalan mukaan asiakkaalle pitää pystyä näyttämään keskusteluiden lomassa konkreettisesti, miten uudet ratkaisut vaikuttavat esimerkiksi risteilyaluksen elinkaareen, päästöihin ja käyttökustannuksiin.
– Rakennamme parhaillaan työkaluja, joilla voimme ketterästi vastata asiakkaan kysymyksiin vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja auttaa näin päätöksenteossa.
Myös koko telakkaa pitää kehittää toimimaan entistä joustavammin, nopeammin ja laadukkaammin, lisää Marjo Keiramo, Meyer Turun Green Transition Labin johtaja.
– Tämä vaatii uudenlaista osaamista esimerkiksi kyberturvallisuuteen, IT-alaan ja automaatioon liittyen.
Kohti hiilineutraalia risteilyalusta
Meyer Turun suurin käynnissä oleva T&K-ohjelma on Business Finlandin rahoittama NEcOLEAP, jossa kehitetään nettonollapäästöistä (Net Zero) risteilyalusta. Meyer Turku on ohjelman veturiyritys, ja mukana on laajalti yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.
Ohjelmaan kuuluu yli 60 projektia, joissa on kehitetty hiilidioksidipäästöjä vähentäviä ja kestäviä teknologisia ratkaisuja risteilyaluksiin. Ratkaisut liittyvät esimerkiksi vähäpäästöisyyteen, energiatehokkuuteen, alusten painonsäästöön ja rungon hydrodynaamisuuteen.
Liina Vahalan mukaan laivanrakennuksessa pienilläkin muutoksilla on merkitystä, kun ne tehdään esimerkiksi 2 500 hyttiin. Kevyemmät ja kestävämmät hyttimateriaalit vaikuttavat paitsi aluksen rakennusvaiheen hiilidioksidipäästöihin, niin myös merkittävämmin koko elinkaaren aikaisiin hiilidioksidipäästöihin ja operoinnin kustannustehokkuuteen.
– Megaluokan risteilyaluksissa puhutaan kymmenien tai satojen tonnien painonsäästöstä yksittäisten ratkaisujen kohdalla. Se tekee näennäisesti pienistä asioista vaikuttavia, Vahala sanoo.
Hänen mukaansa tämän vuoden jälkeen Meyer Turku voi sitoutua Net Zero -risteilyaluksen rakentamiseen. Vuoden 2030 jälkeen telakka pystyy myös tuottamaan sellaisia aluksia käytännössä.
Kaipaako yrityksesi tukea esimerkiksi tutkimusyhteistyöhön, tuotekehitykseen tai kaupallistamiseen? Business Turun asiantuntijat auttavat sinut oikealle raiteelle.
Tuotekehitystä lähellä työarkea
Meyer Turun tuotekehitys ei rajoitu yhdelle osastolle. Marjo Keiramon mukaan lähes kaikki työntekijät osallistuvat tavalla tai toisella tuotekehitykseen ja innovointiin omassa työssään.
– Esimerkiksi NEcOLEAP-ohjelmaan on osallistunut reilut 500 Meyer Turun työntekijää eri osastoilta. Yrityksen kaikki T&K-hankkeet on koottu Keiramon johtamaan Green Transition Labiin. Se on Meyer Turun ja Åbo Akademin perustama alusta, jossa laivateollisuus ja korkeakoulut kehittävät uusia kilpailukykyisiä ratkaisuja tuoteportfolioihin ja operatiiviseen toimintaan.
Liina Vahalan luotsaama tuotekehitysosasto puolestaan tunnistaa, mitkä uusista teknologiaratkaisuista ovat riittävän kypsiä asiakasprojekteihin ja jalkauttaa niitä käytäntöön – myyntiin, suunnitteluun ja tuotantoon. Kun T&K-toiminta on kytketty telakan arkeen, uudet ratkaisut saadaan käyttöön nopeasti.
– Hyvä esimerkki on, että NEcOLEAP-projektit eivät ole vielä edes päättyneet, mutta moni asia on jo viety asiakasprojekteihin, joko tilauskirjan laivoihin tai myyntiprojekteihin, Vahala sanoo.
Työkaluja tulosten hahmottamiseen
Kun uusia ratkaisuja kehitetään kymmenissä projekteissa, kokonaisuutta voi olla vaikeaa hahmottaa. NEcOLEAPissa asia ratkaistiin luomalla Meyer AVATAR. Se on virtuaalinen laivaympäristö, johon kaikkien projektien tulokset kootaan.
– Näin muodostamme ymmärryksen siitä, miten ratkaisut liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa, Vahala sanoo.
Keiramon mukaan on tärkeää myös tunnistaa, mihin alueisiin Meyer Turun ei kannata koskea. Esimerkiksi Wärtsilällä ja ABB:llä on omat veturihankkeensa, jotka hyödyttävät myös Meyer Turkua.
Hän iloitsee siitä, että NEcOLEAP on innostanut monet verkostoyrityksetkin kehittämään omaa toimintaansa. Hanke on houkutellut myös uusia yrityksiä Meyer Turun verkostoon.
NEcOLEAPissa Vahalan on yllättänyt se, miten paljon erilaisia uusia ratkaisuja ohjelmasta on syntynyt. Tuloksena ei ole vain Net Zero -risteilyaluskonsepti, vaan monia eri tapoja tehdä entistä energiatehokkaampi ja kilpailukykyisempi tuote asiakkaan tarpeisiin.
Ota yhteyttä
Etsitkö kipinää liiketoiminnan kasvuun, haluatko verkostoitua vai ratkotko rahoitusmahdollisuuksia? Me autamme sinua kehittämään liiketoimintaasi ja löytämään kasvumahdollisuuksia.
Kaikki Business Turun palvelut ovat maksuttomia.
Teksti: Heidi Pelander
Kuvat: Heidi Pelander ja Meyer Turku
Business Turku: Lotta Kujanpää, Pia Lappalainen
TKI-kompassi-hanke toteutetaan Varsinais-Suomen liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) määrärahalla.
