06.04.2016

Vallankumouksen punainen soihtu

Lasken itseni diginatiiviksi, sillä opettelin kirjoittamaan sinitaustaisella Word Perfect -ohjelmalla käyttäen 286-tietokonetta. Muutamia vuosi myöhemmin, jos halusin tarkastaa sähköpostini, piti ylittää useampi kuntaraja, joten viestittely tapahtui maksimissaan kerran viikossa.

Somenatiiviksi en voi itseäni laskea, vaikka haluaisin kuvitella olleeni etujoukoissa. Somesaation ensimmäisten vuosien aikana oli vielä helppoa, sillä vuoden odoteltuaan saattoi vielä hypätä uuden tuotteen (kuten Twitterin) kelkkaan ja pitää itseään edelläkävijänä. Jos nykyään odotat kaksi kuukautta kuultuasi uuden sovelluksen nimen, voit yhtä hyvin alkaa odottaa seuraavaa yrittäjää. Olet auttamattomasti myöhässä.

* * *
Afrikkaa on veikkailtu tietotekniikan uudeksi ihmemaaksi, sillä mantereen on suunniteltu siirtyvän suoraan langattoman internetin aikaan ohittaen lankaliittymät täysin. Uudenlaista digitaalista valtiota rakennetaan kuitenkin tyystin toisaalla.

Kiina on kasvanut somemaailman jättiläiseksi kuin huomaamatta. Tai kyllä Kiinan 700 miljoonaa internetin käyttäjää ovat asian huomanneet.

Syy on selvä: lähes kaikki ulkomaiset sosiaalisen median kanavat ovat maassa kiellettyjä. Vallanpitäjien politiikka on sensuuria, mutta myös vahvaa protektionismia. Jos kommunistisessa maassa osataan jotain tehdä, niin kasvattaa kansallisia jättiyrityksiä. Tencent hallitsee Kiinan markkinoita – yritys hallitsee Kiinan viidestä suurimmasta some-kanavasta neljää. Näillä käyttäjiä on 260 ja 830 miljoonan välillä. Väliin kiilaa vain (ehkä Kiinan tunnetuin sosiaalisen median kanava) Sina Weibo 600 miljoonalla käyttäjällään.

Jälkikäteen ajateltuna jotain vihjeitä asiasta sain vuonna 2006 käydessäni ensimmäistä kertaa maassa. Käyskentelin keskellä Kiinan maaseutua, jossa televisio vaikutti luksustuotteelta. Kun kysyimme maanviljelijältä kellonaikaa, hän kuitenkin veti taskustaan upouuden Nokian. Vieressä mies kaitsi 200 ankan laumaa tien yli keppi kädessään.

* * *
Some ja digitaaliset tuotteet ovat toimialoja, joilla Kiina on jo siirtynyt kopioinnista innovaattoriksi. Sama tulee toistumaan monella muulla alalla. Kiinalaisilla some-alustoilla on jo pitkään hoidettu maksut kaupassa, rahansiirrot kaverille tai nettikauppaostokset. Kiina on myös verkkokaupassa edelläkävijä: maailman suurin myyntitapahtuma on Kiinan sinkkujen päivä – viime vuonna pelkästään Alibaba myi tuotteita päivän aikana 130 miljardilla eurolla. Turun keskustassa en pysty tilaamaan kotiini edes ruokaostoksia – Kiinassa vaatetilaus on ovella usein samana päivänä.

Epäluottamus valtaapitäviä ja mediaa kohtaan ovat luoneet otollisen maaperän keskustelupalstoille ja mielipiteenvaihdolle verkossa – tästä syystä myös markkinointi toimii täysin erilaisista lähtökohdista, sillä ystävän tai tutun suositus on kaikkein vahvin argumentti. Kiinalaiset ovat ottaneet somen ja digitaalisuuden omakseen, sillä netti on maassa lopulta verrattain vapaata aluetta. Koska sisämarkkinat ovat valtavat, ovat kiinalaiset kuin huomaamatta luoneet kasvualustan uudenlaisille digitaalisille innovaatioille.

Kiinassa kytee uusi vallankumous ja tällä kertaa se muuttaa maailmaa pysyvästi.


Teksti: Olli Hakala, elinkeinoasiamies, Kiina-yhteistyö, Turun Seudun Kehittämiskeskus